Huhtikuu. Salkku 208969 €

 Keväinen kuva vuodelta 2014. Mökkijärvi on vielä tukevasti jäässä toisin kuin tuolloin.


Huhtikuussa ostin halventunutta Orionia ja Nordeaa.

Nordea 170 kpl a' 8,63  - kh 9,54, osuus 2,5%
Orion    30 kpl a* 25,42  -kh 26,20. osuus 2,5%

Molemmat yhtiöt ovat kohtalaisen edullisia osinkotuotolla ja P/E:llä mitaten,

Alkuvuosi

Kuva kertoo, että osakepoimintojen arvot Nordnetissa saivat siipeensä alkuvuonna. Seligsonin salkku sen sijaan seuraa indeksiä ja nakuttaa 9% tuottoa p.a. 

Linkin takana reaaliaikainen portfolio.

Viiden vuoden seurannassa Nordnetkin painii samassa sarjassa indeksin kanssa. Olen onnistunut rimpuilemaan lähes indeksituottoa  tehottomalla tyylilläni.

Uusi  lisätty pääoma 1-4/2018  

Netto-osingot   4063

Talletus             3131

Yhteensä          7194       -- 1798 /kk

Salkun kehitys

Oma pääoma

Salkku 31.12.17       163600  

Salkku 31.3.18         155533  

Salkku 30.4.18         159179    - josta käteinen 8478 

Sijoituslaina                                  49790    
Korollinen vieras pääoma            41312 


Markkina-arvo         208969

Oma pääoma on lisääntynyt 3646 e maaliskuusta ja  vähentynyt 4421 e loppuvuodesta 2017.

    

        
Velkaosuus on lyhentynyt 1664 e maaliskuusta ja  alkuvuonna 2388, (597 e/kk)  kun  korollinen vieras pääoma oli vuoden 2017 lopussa  43700 e. 

Tuotto  tänä vuonna    -3,5%  

Tuotto huhtikuussa     +2,3%      

Liki puolivälissä kohti osinkotavoitetta

Huhtikuun osingot olivat 3530 euroa ja vuoden alusta 5691 euroa. Osinkokertymä kasvaa tänä vuonna hiukan.

Brutto-osingot takautuvasti vuoden ajalta ovat 7186 euroa eli 598 euroa kuukaudessa. Tavoittelemani omatekoinen takuueläke alkaa realisoitua.

Salkun keskimääräinen osinkotuotto loppuvuoden ath-arvolla 208762  laskettuna on 
3,4%.

Alla kuvaajassa on esitetty sijoitussalkun oman pääoman ja  bruttoarvon kehitys 2009-2018. ATH oli 2017/12. 

Salkun brutto      208969          

gearing                25,9%
lainoitusaste       20%

Tavoitteena lainoitusaste alle 10%.

Tavoite ja toteuma tarkastelussa 2018


Sijoitussalkun arvo 224000  / 208868   (- 7%)

Säästöprosentti 30 %  ( ~ 5000 osakkeet + 6000 Bank Norwegian ja OP) - aikataulussa

• Laina 50000 / 49790
• Parempi mittari korollinen olisi vieras pääoma. Nyt 41312.  Tavoite 38000 ja 2019 26000. Velaton 2021.
• Käteinen 12000 /  8478  ( -29%)  -Käteisen suhteen aikatalussa. Pitäisikö tavoitetta kiristää? Automaattisesti talletustilille 700 e/kk, uusi tavoite 14000.
• Nettovarallisuus 186000 € / 159179  ( -14%)
• ei muita lainoja /  ei
• Osingot bruttona  7000 / 5691 -ylittynee

 Hyvää kesää kaikille!

Sivun katselut tänään

54

Sivun katselut eilen

241

Sivun katselut viime kuussa

6 352

Sivun katselujen koko historia

555 050

Lokakuu 2015

”Zen Roboticsissa alettiin tajuta, kuinka meidän alamme teollisuus ajattelee. Se on ihan kylmää laskentaa ja riskinottoa, eikä mikään firma voi lähteä pelastamaan maailmaa yhdellä tuotteella.”
                                                                                                                            - Juho Malmberg
Pääomaa lisää salkkuun?

Sijoitusten omaa pääomaa voi kasvattaa salkkuyhtiöiden osinkoja uudelleensijoittamalla, säästämällä palkkatuloista ja suosimalla sijoittamista osakekohtaisen osingon kasvuun pyrkiviä salkkuyhtiöitä. Näitä kaikkia harrastan. Tämän lisäksi olen käyttänyt velkavipua 0,99% korolla. Käytetyillä summilla vuotuinen korkomeno on noin 400 euroa, mistä 30% on vähennyskelpoista veroissa. (EDIT 4.11.2015 100%)

Velan käytön ja siihen liittyvien monenlaisten hallittavien ja hallitsemattominen riskien lisäämisen syynä on tietenkin ylenpalttinen köyhyys ja sen kanssa myötäjalkaa kulkeva ahneus. 

Osingot ja talletukset keventävät lainoituksen osuutta ja ostot lisäävät sitä. Olen pyrkinyt tarkasti rajaamaan, ettei lainoituksen osuus kohoa yli 25% salkun kokonaisarvosta. Tämäkin lainoitusaste on korkea. 

Lainoituksen ulkopuolista likviditeettiä pyrin lisäämään kuukausittain ja tietysti maksan velkaa pois.

Rationaalisesti ajatellen olisi kokonaistaloudellisesti edullisinta pitää kaikki omistukset samalla arvo-osuustilillä. 

Psykologisista syistä koen kuitenkin tarpeelliseksi tietoisesti rajata vivutetun salkun lainoitusarvoa ja pitää ulkopuolista "varasalkkua" ja sen lisäksi puskuritiliä eli sotakassaa äkillisiin menoihin. Samasta syystä - pysyäkseni henkisesti kelkan jalaksilla - sijoitan kuukausittain verraten pienillä summilla, vaikka suuremmat ostoerät tulisivat kuluiltaan halvemmiksi. Toisaalta laskekaapa, miten vaikkapa 0,7% kulu ostoerää kohti hiipuu esimerkiksi 10 vuoden pitoajalla.

Jos kaikki menisi vikaan, voisin myydä varasalkun omistuksia  pois käteisen hankkimiseksi. Varasalkku koosttu halvoista tai kuluttomista osakeindeksirahastoista, joiden ainakin voi kuvitella pitävän paremmin arvonsa kuin yksittäisten osakkeiden. Varasalkun koko on tällä hetkellä 6% portfolion koko arvosta. 

Itse salkun riskitasoa pyrin alentamaan paitsi laajalla hajautuksella myös sijoittamalla kiinteistösijoitusrahastoihin  (suomalaiset kiinteistoyhtiöt, REIT-yhtiöt). Niiden osuus on 15%.

Myönnän, että kyseessä on aika avuton yritelmä kassanhallinnaksi ja ennen kaikkea riskien hallintaan, mutta pätevää vaihtoehtoa korkosijoituksiksi ei ole näköpiirissä, kun rahamarkkinarahastotkin tahkoavat negatiivista tuottoa ja pitkän koron rahastot ovat silkkaa murhaa. Jos et ole tästä vakuuttunut, suosittelen katsomaan Seligsonin videoblogista osan Korkokurjuutta III   (ja edeltävät osat myös!).

Sotakassan koko on tyypillisesti riittämätön. On paradoksaalista, että säästäjää eli sijoittajaa riivaa ainainen rahapula. Maailma on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kohteita varallisuuden kerryttämisksi, sijoitusten suojaamiseen tai likvidin rahan lisäämiseen, mutta kaikkea ei voi saada, vaikka haluaisi. Näillä on mentävä.

Tarkastelen seuraavassa laskelmassa kahden viime vuoden rahavirtaa salkkuun ja saatua tulosta.

Talletukset koostuvat arkisesta elämänmenosta yli jäävästä rahasta. Summa edustaa tuloistani noin 21%.

1.10.-31.10.2015                   700
1.1. - 31.10.2015                   7010   -- 701 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         8625   -- 719 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         20722 -- 863 e/kk


Netto-osingot tipahtelevat kotimaisista, pohjoismaisita ja amerikkalaista yhtiöistä. Olen muitta mutkitta uudelleensijoittanut arvo-osuustilille tulleet osingot riippumatta onko vero niistä maksettu ennakkokannossa vai ei. 
              
1.1. - 31.10.2015                   4628 -- 463 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         5442 -- 454 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         9105 -- 379 e/kk 

Sijoitettu yhteensä salkkuun

1.1. - 31.10.2015                   11638    --- 1164 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         14067    --- 1173 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         29827    --- 1243 e/kk 

Näin jo liki puolet sijoitetusta rahasta tulee osingoista. Kyllä lähtee!

Jos pidän kuukausitalletuksen vakiona, sijoitussumma kasvaa kaiken aikaa. Todennäköisesti voin lähivuosian aikana vähentää sijoitukseen menevää säästöjen määrää, kun lumipallo alkaa vyöryä omaan tahtiinsa.

Ilmeisesti lisään tilillä olevan käteisen osuutta kun osinkotulot edelleen kasvavat. Kulutus jo tällä erää on vallan reilua; näillä (matalilla) säästämisen tasoilla ei ole tarvetta pihtailla oikeastaan mistään.

Tuotosta?

Lokakuun lopussa 2015 salkun omaa pääomaa oli seuraavasti:

Nordnet     108160
Seligson     8830

Yhteensä   116990

Aiemmat arvot

30.9.15       102334

31.12.14      90332
31.10.14        88321

31.12.13       75204
31.10.13       70837

Lokakuun tuotto 12,9%

Tuotto vuoden alusta 21,7%

Yhden vuoden tuotto takautuvasti  22,7%

Kahden vuoden tuotto takautuvasti   35,9%

Alla kolmen viime vuoden kehitys valitsemiani vertailuindeksejä vasten. Kohtuullista.

Seuraavassa kuvassa on verrattu toisiinsa suurimpien salkkuyhtiöiden kolmen vuoden kehitystä. Aina jokin laskee ja jokin myös nousee.  Pahimmat luuserit olen saanut siivottua pois.

Salkun reaaliaikaiseen näkymään pääset tästä linkistä.

Salkun allokaatiota ja osavuosituloksia tarkastelen erillisessä postauksessa. 

_________________________________________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

8 593

Sivun katselujen koko historia

221 802

Blogi täyttää kolme vuotta 2.11.2015.

Ei ihan pullamössöä - monialayhtiö Aspo

                                                                           - Nam!
Aspon kotisivulla on piensijoittajan sydäntä lämmittävä lause - kuin uunituore leipä:
"Aspon tavoitteena on kasvattaa omistajien varallisuutta kasvamalla kannattavasti ja tehostamalla pääoman tuottoa. Tavoitteen toteutumista edistää suurimpien osakkeenomistajien edustus yhtiön hallintoelimissä."

Aspo jatkaa yhtiön omin sanoin. 
Tiedot sijoittajaesityksestä 6.5.2015:

"Aspo on monialayhtiö, joka omistaa, johtaa ja kehittää liiketoimintojaan ja rakennettaan pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua. 

 Kokonaisuus tuottaa Aspon arvon.

Liiketoiminnat palvelevat B-to-B -asiakkaita. 

Toimii Pohjois-Euroopan lisäksi kasvumarkkinoilla. 

Brändejä ovat ESL Shipping, Leipurin, Telko sekä Kaukomarkkinat. 
 Keskittyy kauppaan ja logistiikkaan.

"ASPO-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2015

Aspo: Vahva alku vuodelle 2015

(Suluissa esitetty vuoden 2014 vastaavan ajanjakson luvut.)

Tammi-maaliskuu 2015
- Aspon vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi ja oli 4,3 Me (3,8 Me). Liikevoitto oli 3,0 Me, joka sisältää -1,3 Me Kaukomarkkinoiden liikearvon alaskirjausta.

- Liiketoiminnoista liikevoittoaan paransi eniten Telko, jonka liikevoitto oli 3,0 Me (1,8). 

ESL Shippingin liikevoitto oli hyvä, 3,3 Me (3,3 Me). Lisäksi ESL Shipping myi omistamansa vakuutusosakeyhtiö Alandian osakkeet, josta kirjattiin 4,9 Me myyntivoittoa rahoituseriin. 

Leipurin paransi liikevoittoaan 0,5 Me:oon (0,3 Me). 

Kaukomarkkinoiden liikevoittoa heikensi tappiollisen ulkomaan Industrial-liiketoiminnan myynti, minkä seurauksena Aspo alensi Kaukomarkkinat-segmentin liikearvoa ja kaupan negatiivinen tulosvaikutus Aspo-konsernille oli 1,3 Me. 

- Katsauskauden voitto oli 7,0 Me (2,4 Me). 
- Osakekohtainen tulos kasvoi ja oli 0,22 euroa (0,07 euroa)."


Toimitusjohtaja Aki Ojasen haastattelu yhtiökokouksen yhteydessä 2015.

_________________________________________________________________________

Arvio

Vertailukelpoinen liikevoitto oli linjassa odotusten kanssa, samoin osakekohtainen tulos. Positiivinen yllättäjä oli Telko, jonka 6 %:n liikevoittomarginaali on nykyisessä ympäristössä erinomainen suoritus. Telkon tulosylitys peittää alleen Kaukomarkkinoiden kehnon tuloksen ja Leipurin alavireisyyden. 

Aspon arvostus on houkutteleva. P/E-kertoimet ovat lähivuosille alle 10x ja osinkotuotot 
6 %:n tasolla. Yhtiöön liittyvät Venäjä-riskit lienee ylihinnoiteltu. 

Pidän nykyistä arvostustasoa alhaisena ja odotan sen korjaantuvan, kun yhtiö jatkaa tuloskasvuaan ja Venäjän riskiprofiili tasaantuu. Nettovelka on hallinnassa. Kasvollinen omistaja lupaa parantaa omistaja-arvoa ja toiminta vaikuttaa vakaalta. 

Kaukomarkkinat-osion suhteen jotain on tehtävä, mutta omistajan sanoin. kiirettä ei ole. 

Mielestäni Leipurin listautumisen keskeyttytäminen oli fiksu tempaus kritiikistä huolimatta ja osoittaa sekin hallituksen olevan tehtäviensä tasalla. Monialayhtiön vahvuus on vakaus yli ajan ja käsittääkseni Aspo hallinnoi tuotteidensa arvoketjua kattavasti.

                                                                                                                                   - Inderes

Reutersin mukaan:

Annual Income Statement Data

Finances - Leverage

Omat toimet

Ostin huhtikuussa Aspoa ja Q1 15 -katsauksen jälkeen kurssilaskun jälkeen lisää. 
Osuus salkussa on nyt 1,06% ja keskihinta 7,50 euroa. 

(Thomson Reutersin sivuston mukaan hintakonsensuksen mean value on 7,67 euroa.
ROE// B/PV =  17,8/ 1,98  josta vakaa tuotto olisi 8,98%. Nykyinen osinkotuotto on 5,52%.)






_________________________________________________________________________

EDIT: 
Tänään myös Kauppalehdessä on myötäsukainen kirjoitus Asposta.

Huhtikuun 2015 tulos ja osingot . Tehdään aaltoja!

Pörssikurssit aaltoilevat siellä täällä, sijoittajalla on välillä kylmiä ja välillä kuumia väreitä, järvessä on jäätä, aurinko porottaa ja jänikset ovat popsineet ruusut. Saattoi asialla olla lähiseudulla oleileva kauriskin. Kesää kohti siis mennään.

Huhtikuussa aloitin kaksi osto-ohjelmaa, Aspo ja Nokia. 
Kirjoitan näistä erikseen myöhemmin.

Aspo Oyj   on neljälle toimialalle keskittynyt monialayritys. 

Telko valmistaa ja tuo maahan teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita ja kemikaaleja. 
ESL-Shipping huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista. 
Leipurin-konserni palvelee leipomoteollisuutta sekä muuta elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, tuotannossa tarvittavia koneita ja valmistuslinjoja sekä leivontaan liittyvää tietotaitoa. 
Kaukomarkkinat harjoittaa elektroniikan ja teollisuuskoneiden tukkukauppaa. 

Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 1929 nimellä Asunto-osakeyhtiöitten Polttoaine Osuuskunta, joka harjoitti lämmitykseen käytettävän koksin tukkukauppaa. Aspon osinkopolitiikan pitkäjänteisyyteen ja ennustettavuuteen vaikuttaa osaltaan Aspon kasvollinen omistajuus. Hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet määräysvaltayhteisöineen omistavat yhteensä noin 15 prosenttia yhtiön osakkeista. Yhtiön mukaan Aspon yhtenä tavoitteena on omistajien vaurastuttaminen. 

Nokia on ollut salkussani viimeksi kesällä 2012, jolloin myin sen pois tappiolla, turhautuneena yhtiön touhuihin. Nyt kun uskaltaudun mukaan tavallaan 'uuden' yhtiön omistukseen, on peli kutakuinkin entisellään. 

Yhtiön osake on perin volatiili, mutta sen verran pienellä panoksella olen mukana, että antaa mennä. Kuuluuhan jo yleissivistykseen seurata pörssimme kansainvälistä staraa.

Aspo Oyj -osuus salkussa 0,52%       -keskihinta 7,68
Nokia Oyj -osuus salkussa 0,84%      -keskihinta  6,75

Lisäys UPM -osuus salkussa  3,47%   -keskihinta 9,89.

Lisäilin kaikkia Nordnetin superrahastoja hienoisesti. Niiden yhteen laskettu osuus on 2,7%.
Otin myös käyttöön superluotto-ominaisuuden ja onhan 0.99% laina edullista. Korkoa säätelee hajautus ja se, kuinka suuri osuus lainoitusvarasta on käytössä.

Salkun tuotto oli huhtikuussa  -0,9% ja osingot poislukien -2,6%. 
Tuottoa osingot poislukien kertyi vuoden alusta +17%.

Osinkokertymä huhtikuussa oli bruttona 2601 euroa. 

Erittely alla. Huhtikuu on osinkojen suhteen palkitsevin vuoden kuukausista, koska suurin osa suomalaisista yhtiöistä maksaa tällöin sijoittajalle palkan. 

Sinänsä asiassa ei ole merkitystä, mutta mikäli vastaisuudessa ryhdyn osinkotulolla eläjäksi, osinkovirran tasaisempi hajonta olisi ainakin psykologisesti miellyttävämpää.

Vuositasolla katsottuna osinkosummat tukevat kehitystä mukavasti. 

Lisää pääomaa olen salkkuihin tallettanut vuoden alusta 2804 euroa (701e /kk)  ja uudelleensijoittanut netto-osingot 3136 euroa.

Kasvua vuoden 2014 huhtikuun osinkoihin verrattuna on 18%. Vuoden alun osinkotulon kasvu on ollut 29% vastaavaan vuoden 2014 ajanjaksoon verrattuna.

Aikani on mennyt reippailuun rannoilla ja ulkometsässä sekä testaillessani uutta kameraa, jonka käyttöönotto takaa, että opin uutta päivittäin. 



























_________________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

9 279

Sivun katselujen koko historia

169 514

Se säät mittaa ja ilmat pitelee. Vaisala -myrskynkestävää laatua

Pikkupojasta lähtien olen ollut kiinnostunut sääilmiöistä, kuten kai useimmat. 

Ilmojen tutkiminen onkin jännää touhua. Tärkeintä sään ennustamisessa olivat luotettavat havainnot jo aikana ennen satelliitteja ja ilmastonmuutosta. 

Matkakirjoista siellä sun täällä luin, miten hurjaa työtä oli vaikkapa Etelänapamantereella säähavaintopallojen lähettäminen matkaan viidenkymmenen asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa. 

Pallojen suunnittelijakin mainittiin. Kuka Vilho Väisälä? Mikä Vaisala?

Aina ei kannata keksiä pyörää uudelleen. Voi myös luottaa laadultaan erinomaiseksi arvioimaansa asiantuntijaan. Pieni historiallinen lainaus:

"Suomessa ei ole monia yhtiöitä, joiden myynnistä 97% (nykyisin 98%) tulee maamme rajojen ulkopuolelta, jotka ovat alansa selviä maailman markkinajohtajia, kolme kertaa suurempia kuin lähin kilpailijansa ja jotka ovat 14 vuoden aikana huonoimmillaankin tehneet 15% liiketulosta (parhaimmillaan yli 25%)."

-----
"Vaisalan ydinliiketoiminta – radiosondit, joilla tehdään sää- mittauksia yläilmakehässä – on ollut tasaisen erinomaisesti kannattavaa. Tuote on kertakäyttötavaraa. Jokainen maailman 800 sääasemasta tekee pari mittausta päivässä joten maailmalla käytetään noin 500 000 sondia vuosittain. 

Vaisalan markkinaosuus on 60-70%, joten noin 350 000 näistä on Vaisalan. Koska sondien on kommunikoitava valitun maa-aseman kanssa ei toimittajaa juuri vaihdeta. Näin ydinliiketoiminta on erittäin hyvin ennakoitavissa, joskaan se ei juuri kasva."

Teksti on laina Seligsonin Phoebus-rahaston Anders Oldenburgilta vuodelta 2005. 
(Tuoreempi Phoebus-blogin kirjoitus Vaisalasta täällä.)

Paljon ei ole muuttunut.

Vaisalan liiketoiminta-alueet Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Instruments keskittyvät ympäristön, erityisesti sääilmiöiden, mittaukseen ja vastaaviin teollisuusmittauksiin. Vaisala Measurement Systems ja Vaisala Solutions kehittävät, valmistavat ja myyvät järjestelmiä ja kokonaisratkaisuja sääilmiöiden mittaukseen. Vaisala Instrumentsin mittalaitteita käytetään erilaisissa teollisuuden ja meteorologian sovelluksissa.

Vaisala Instruments -liiketoiminta-alue kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, tuulen, sateen, näkyvyyden, pilvenkorkeuden ja vallitsevan sään mittaukseen. Mittausten avulla parannetaan tuotantoprosessien tehokkuutta ja tuotteiden laatua, vähennetään energian kulutusta sekä lisätään turvallisuutta ja hyvinvointia.

Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alue kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja laitteita. Radiosondit, pudotussondit sekä niiden lähettämää tietoa vastaanottava ja käsittelevä maakalusto, tuulikeilaimet,salamanpaikannusjärjestelmät sekä toimintaan liittyvät lisäarvopalvelut, kuten asennus-, koulutus-, huolto-, konsultointi- ja käyttöpalvelut ovat sen keskeiset tuoteryhmät.

Liiketoiminta-alueen tärkeimmät asiakasryhmät ovat ilmatieteen laitokset, meteorologian ja klimatologian tutkimuslaitokset,puolustusvoimat, ilmanlaatua valvovat viranomaiset, siviili-ilmailuviranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä energiayhtiöt.

Vaisala Solutions -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakaskohtaisia säähavaintoratkaisuja ja -palveluita ilmatieteen laitoksille, ilmailu- ja tieviranomaisille, puolustusvoimille ja luonnonvaroja valvoville viranomaisille.

Vaisala Oyj Kotisivut

Vaisala Oyj tilinpäätöstiedote 2014

Loka-joulukuu 2014 

• Saadut tilaukset 87,1 (82,7) miljoonaa euroa, kasvua 5 %
• Tilauskanta 129,2 (122,0) miljoonaa euroa, kasvua 6 %
• Liikevaihto 95,7 (80,5) miljoonaa euroa, kasvua 19 %
• Bruttokateprosentti 52,5 % (48,7 %)
• Liiketulos 14,9 (3,1) miljoonaa euroa, kasvua 388 %
• Osakekohtainen tulos 0,73 (0,10) euroa
• Rahavarat 47,6 (45,8) miljoonaa euroa

Tammi-joulukuu 2014 lyhyesti

• Saadut tilaukset 295,0 (282,9) miljoonaa euroa, kasvua 4 %
• Liikevaihto 299,7 (273,2) miljoonaa euroa, kasvua 10 %
• Bruttokateprosentti 51,1 % (49,2 %)
• Liiketulos 26,4 (18,1) miljoonaa euroa, kasvua 46 %
• Osakekohtainen tulos 1,30 (0,60) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta 23,8 (28,2) miljoonaa euroa
• Maksetut osingot 16,2 (16,2) miljoonaa euroa
• Vaisalan hallitus ehdottaa osinkoa maksettavaksi 0,90 euroa osakkeelta (0,90 euroa osakkeelta vuonna 2013
• Taloudellinen ohjeistus 2015: Vaisala arvioi vuoden 2015 liikevaihdon olevan 285-315 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 20-30 miljoonaa euroa.

Vaisalan on aiemmin epäilty olevan potentiaalinen yritysostokohde, ymmärtääkseni hyvin perustein. Yhtiö on Helsingin pörssin parhaita. Kasvu vain on ollut rauhaisaa, jopa tyyntä.

Tuoreessa kirjoituksessaan Jukka Oksaharju vertaa osingon kehitystä kuolleen aivokäyrään, joskin arvelee, ettei kaikki potentiaali ole käytössä ja vertaa Vaisalaa korkopaperiin.

Reutersin lähiajan konsensus povaa kasvua ja vakautta. Yhtiö on pieni, silti seurattu ja kalliiksi mainittu. Mutta laatua riittää.

Thomson Reuters:

OVERALL

Beta:	0.54
Market Cap(Mil.):	€350.71
Shares Outstanding(Mil.):	14.83
Dividend:	0.90
Yield (%):	3.81

FINANCIALS

	VAIAS.HE	Industry	Sector
P/E (TTM):	18.47	22.28	24.95
EPS (TTM):	1.28	--	--
ROI:	13.62	10.12	7.46
ROE:	14.17	11.43	10.87

 

      Arvio, omat toimet ja suunnitelmat:

Keskeisiä ajureita Vaisalalla ovat kansainvälisyys, suhdannekestävä vakaus, hyvin korkea-asteinen panostus tutkimukseen, ilmastonmuutos ja erittäin vahva tase. Vaisalan EV/EBIDTA  (velattoman markkina-arvon eli ns. yritysarvon ja käyttökatteen suhde) on huikea 2,93. 

Haasteellista on tietty riippuvuus niukkenevista julkisista varoista, matala profiili ja oman pääoman tuoton mataluus, johon nyt yhtiössäkin on havahduttu. Taloudellisten tavoitteiden mukaisesti Vaisala aikoo saavuttaa 15% liikevoittomarginaalin vuoteen 2018 mennessä. 

13.2.2015 alkaen ostin Vaisalaa kahteen otteeseen. 

Nyt osuus salkussa on1,1% ja keskihinta 24,48€.

Seuraavan erän ostan toivottavasti jo alle 22 euron hintaan. 

Tavoite 3-4 % salkusta.

Varovainen alku perustuu siihen, etten halua naulita itsäni liian korkeaan sisäänmenohintaan, vaan jatkan osto-ohjelmia hissukseen keskiarvokurssia alentaen. 

Kesken ovat myös Wärtsilän, Oriolan ja Vaisalan ohjelmat. Ostot ovat jäissä.

En arvaa odotella sen kummemmin mitään korjausliikettä - kun en tiedä enkä osaa ennustaa ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien liikehdintää.

Käteistä ei vain ole. Ellei mahdottomia satu, tälle vuodelle en haluaisi yhtään myyntiä. Se ainoa syy olisi riihikuivan tarve.

Voi ensimmäisen lajin elliptisen integraalin käänteisfunktion yksikäsitteisyys sentään, sanoisi kapteeni Haddock.