Tilipäätös 2012 ja skumppaa

Kuva: Alko Oy

Moni on varmaan ajatellut velan olevan välttämätön paha, jonka kanssa on vain opittava elämään. Näin on myös Kinskin laita. Herääminen todellisuuteen tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin tajuta, mistä palkkarahojen ohimarssi tilipäivänä johtui. Reilusti yli puolet suurenpuoleisesta nettopalkasta meni suoraveloituksena Luottokunnalle ja kolmelle muulle luottokorttiyhtiölle, pankin joustoluottoon ja luotollisen kulutusluottotilin hoitamiseen minimisummilla. Ja silti velkaa oli  jatkuvasti vuosipalkan verran, jopa yli 100% . Eikä mitä tahansa velkaa, vaan muovirahaa. Pääsi ulkomaille koska vain, kapakassa tuli tarjottua hövelisti, mikään matka, vaate tai työkalu ei ollut liian kallis kun sen pani Visan tai Mastecardin puolelle.

Kun sitten ryhtyi katselemaan tilitietoja tarkemmin, yllätys oli aikamoinen. ”Edullisen” kulutusluoton todellinen vuosikorko hipoi pahimmillaan kahtakymmentäviittä, kun laski mukaan kaikki toimitusmaksut, laskutuslisät ja muun tilpehöörin. Ja kun tällainen ralli oli kestänyt pari vuosikymmentä, tuli oikein hiki kun mietti, mitä se merkitsi korkoa korolle periaatteen valossa. Olin maksanut suuren osan palkastani pankeille ja luottoyhtiöille -en vain yhdelle –pelkästään siitä ilosta, että likviditeettiä riitti ja jos luottoraja meni yli yllättävän rahantarpeen sattuessa, puhelinsoitolla pankkiin sai luottorajaan muutaman tonnin lisää. 

Kaikki oli alkanut hyvin viattomasti muistaakseni jo vuonna 1985. Ostin tuolloin asuntokiipeliin joutuneelta kaveriltani tämän auton ja vastikkeeksi hän takasi silloin aika mitättömältä tuntuneen 11000 markan lainan, kun rahaa ei käteisenä sattunut olemaan. Tili avattiin paikallisen Osuuspankkiin Joustoluoton nimellä ja se on kulki mukanani vuosia. Luottorajakin nousi vuosien varrella asteettain 8600 euroon. Siihen kun lämäsi 5000 euron Visan päälle, ei olut köyhä tai kipeä. Ammatin puolesta tuli myös 3200 euron luottorajalla Mastercard, jossa takuumiehenä oli ammattiliitto. Välistä kortit olivat oli maksettu pois, mutta silti niistä naksuttivat vuosimaksut. Suurimman osan ajasta luotot olivat tapissa ja pitipä joskus ottaa pankista lisälainaakin.

Samaan aikaan tietysti sijoitin. Tein kivijalkapankin kautta pienillä summilla suoria osakeostoja aina kun rahaa muka oli. Transaktiomaksut olivat hirveät. Kotimaisen osakerän hankinta tai myynti maksoi 16 euroa, ulkomaisten osakkeiden vielä enemmän. Sen vuoksi ostin vain kotimaisia pörssiosakkeita. Eniten tietysti Nokiaa, joka tekee meidät kaikki rikkaiksi ja sitten Talvivaaraa, lupausta, Kainuun kansan pelastajaa. 

Ja pieniä teknologiayhtiöitä,  Säilytysmaksut olivat korkeat, mutta nehän voi vähentää verotuksessa. 

Velkahan oli vain vipua, jolla tehostetaan sijoitustoimintaa. Jälkikäteen en ihmettele yhtään, että vastoin kuin moni muu, sain aina syntymäpäivänäni pankistani onnittelukortin...

Yhtenä päivänä otin sitten kynän käteen ja ryhdyin laskemaan ilman kaunistelua missä mennään. Ryhdyin pitämään päiväkirjaa tuloista ja menoista. Muutaman vuoden jälkeen homma hiukan oikeni, mutta hidasta oli. Sattumoisin tutustuin netin kautta etevään sijoituskirjoittajaan Pasi Haviaan, jonka blogista löytyi paljon tuttua. Tuolloin jo hyvin menossa ollut oikaisuliike ryhdistyi, kun tavailin vaikkapa tätä kirjoitusta .

Ennen pitkää olin velaton ja ryhdyin panemaan nettotuloistani 2/3 sijoittamiseen. Lopetin kivijalkapankin lihottamisen ja siirryin nettivälittäjään. 

Vuoden 2012 sijoitusvarallisuuden nousu on ollut huomattava. Omistukset ovat lisääntyneet, joskin salkun tuotto on ollut hyvin vaatimatonta ennenkaikkea tappiollisen Nokiaseikkailun vuoksi. Tähän palaan myöhemmin. Kuivin jaloin niukin naukin.

Plop!   Hyvää Velatonta Uutta Vuotta!

Samaan aikaan kun Helsingin pörssi on huidellut yläkanttiin, USA on kipuillut Fiscal Cliff-uutisten kanssa. Salkun aiempi mollivoittoinen vire ja pahannäköinen notkahdus pinnistelivät plussalle. Fortumin lisäosto sattuu kuukauden puoliväliin. Nopeassa aallokossa tarvittaisin nyt maltillista riskin vähennystä. Allokaatiota on syytä siirtää edelleen korporaatiolainoihin ja kehittyvien maiden valtionlainoihin.

Seuraavat hankinnat tulevat olemaan DXSU, Elisa ja Evli Yrityslaina. Onko järkevämpää kätkeä penninsä defensiivisiin osakeyhtiöhin vai huonosti tuottaviin korkopareihin, on tuhannen taalan arvoinen kysymys. Ahneus ja maltti vastakkain.

Veronpalautuksista ainakin puolet jätetään käteiskassaan. Käteisen osuus nyt on 3,8%  eri kohteessa mutta se ei tule riittämään. Kevään aikana ostolaidalle tulee paljon hyvää ja halpaa.

Marraskuun salkkuseuranta: 
Nousua +2,0%. Ostot Elekta ja Fortum.

Tuotantohyödykkeet	Keskikurssi	Osuus
Ponsse Oyj 1	6,98	2,0%
PKC Group Oyj	15,03	7,8%
Vakuutus	Keskikurssi	Osuus
Sampo Plc A	22,84	3,8%
Terveydenhuollon laitteet ja palvelut	Keskikurssi	Osuus
Elekta AB ser. B	95,78	2,3%
Yhdyskuntapalvelut	Keskikurssi	Osuus
Fortum Corporation	0,00	10,5%
Perusteollisuus	Keskikurssi	Osuus
UPM-Kymmene Corporation	9,67	6,9%
Puolijohteet ja puolijohdelaitteet	Keskikurssi	Osuus
Okmetic Oyj	0,00	4,7%
Autoteollisuus ja -tarvikkeet	Keskikurssi	Osuus
Nokian Tyres Plc	32,70	6,4%
Kestokulutustavarat ja vaatetus	Keskikurssi	Osuus
Fiskars Corporation	0,00	7,0%
Lääketeollisuus, bioteknologia ja biotieteet	Keskikurssi	Osuus
Orion Corporation B	16,26	7,8%
Muut osakkeet	Keskikurssi	Osuus
OMXH25 ETF	0,00	7,0%
XACT OMXS30	104,54	2,1%
PowerShares QQQ Trust, Series 1	70,80	2,1%
PowerShares Dynamic Pharmaceuticals	35,86	3,2%
Vanguard MSCI Emerging Markets ETF	41,28	5,8%
Vanguard Total Stock Market ETF	69,99	11,3%
Tietoliikennepalvelut	Keskikurssi	Osuus
Elisa Corporation	18,00	2,3%
Rahastot	Keskikurssi	Osuus
FIM Euro	30,07	2,9%
Evli Yrityslaina B	199,53	1,3%
Evli Likvidi B	24,12	0,1%
FIM Real	13,93	0,1%
FIM Korko Optimaattori Acc	12,59	1,8%
BGF Asian Tiger Bond A2 USD	33,74	0,4%

3 kk seuranta

 Salkku

 NasdaqOMX Helsinki TR  

 DJ US Total Market Index 

 NasdaqOMX Stockholm TR

Pohjoismaiset osakkeet	70,8%
Muut osakkeet	22,5%
Rahastot	6,6%
Likvidit varat	0,1%

Salkun volatiliteetti, 1 kk	10,1%
Salkun volatiliteetti, 1 v	16,1%
Volatiliteetti OMXHGI	21,4%
Oman indeksin volatiliteetti, 1 v	27,9%
Sharpen luku	-0,6

P.S.

Blogissaan Lääkäri kirjoittaa ihan laatuisasti älyn ja varallisuuden kertymisen liittymisestä yhteen. Epäilemättä näin on. Yhteys on. Uskoisin kuitenkin, että tärkeintä sijoittamisessa on oikea asenne ja siihen liittyvöä motivaatio. Käsittääkseni suhtautuminen taloudellisten asioiden tärkeyteen on pitkälti kulttuurisidonnaista ja ensimmäinen askel omavaraisuuteen on velaksi elämisen lopettaminen. Elämme yhteisössä, jossa meitä johdonmukaisesti höynätään elämään yli varojemme. Sellaisia toimijoita kannattaa omistaa, ei käyttää.

Älykkyyttä lienee kyky oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Lääkärinä olen huomannut, että älykkäitä ihmisiä yhdistää hyvä, nopea ja tarkka havaintojentekokyky ja ennen kaikkea kyky nopeisiin, lähes vaistonvaraisiin päätöksiin. Mensalainen loogis-empiirisen päättelyn arvostus on kovin kapea ja rajoittunut näkemys älystä. 

Sijoittamisessa älyn käyttö lienee sitten sitä viisautta, itsekuria ja impulssien hallintaa.Varmaan on myös mahdollista oppia virheistään. Kantapään kautta opittaessa viisaus nousee aivoon koko kehon läpi. Olen huvikseni suunnitellut kirjoittavani joskus sijoittamisen psykopatologiasta. Sen verran häiriintyneeltä ja emotionaalisesti tasapainottomalta herra Markkina vaikuttaa. Hänhän reagoi kaikkeen kuin hysteerinen akka, aina panikoimassa. Asuinkumppanina sellainen kaveri voisi olla rasittava,

 Iik, karhu!... Ahneus ja maltti siinä painia lyövät.