Vuosi 2016. Pitkä marssi jatkuu

Vuosi on  vaihtunut. Ainakin yksi riski on toteutunut. Meille kaikille on leikattu vuosi lisää ikää makusteltavaksi. Aika ajoin on pöjöys tavoittanut, onpa vetänyt laiskansuontakin.

Sijoitusvuosi 2016 oli niin kuin kaikki vuodet: odottamaton, vakaa, myrskyisä, yllättävä, odotettu.

Jos sijoittajalauman tuntemuksista pitäisi piirtää kuva, eiköhän se ole tässä alla, VIX-indeksi eli volatiliteetti, markkinan huojunta vuoden ajalta. Heinäkuun pelkotilan käytin hyvään ostokseen, Trump -kauhuun en reagoinut. Epävarmuuden ajat ajoittuvat käyrään piikkeinä ylöspäin.

Jos katson alempana viiden vuoden VIX-lukuja, erottuu sieltä muutama jakso, joita en itse juuri huomannut. En oikein usko ajoittamiseen. En usko siihen, että voisin arvata, mikä olisi paras aika panna raha-ponit laukkaradalle kilpailemaan voitoista tai koska pienet heiveröiset, reppuselkäiset dollarit pitää lähettää kesäleirille kuntoutumaan, jotta ne palaisivat kotiin reippaina, ruskettuneina ja voimakkaina ja jopa keskenään lisääntyneinä. 

VIX-indeksi kertoo, että on on aikoja, jolloin amerikkalaisiin osakkeisiin sijoittaneet ovat olleet hermostuneita. Arvelen, että kyseessä ovat nimenomaan suuret pelurit; ne  jotka vastaavat ison pääoman osakepelistä. Lokakuu 2014. kesä 2016, toukokuu 2012... 

Itse panin dollarinpoikaset radalle helmikuussa 2012 säästösummaa tasaisesti kasvattaen. Oli tuuria tai sitten ei. 

Kokonaan toinen asia on itsevarma markkinan ennakointi. Isot miehet vakavalla naamalla profetioivat, miten osakkeet käyttäytyvät vaikkapa vuonna 2018. No Way.

Jälkikäteen voisin tietysti jotain arvatakin. Halleluja.

Talouden tunnusluvut, fundamentit ja riskit elävät koko ajan ja niiden perässä pysyminen on kuin hallinnoisi kapallista kirppuja. Ei niin vaikeaa, mutta kutittaa yhtä paljon. Jotain aivan mahdotonta voi sulkea pois, ei juuri muuta eikä sitäkään. Big Data ei toimi.

Keittiön jakkara on sijoittajan alla vaarallinen työkalu ja jäinen katu joskus tappaa tepastelijan. Talo voi homehtua, vesi vahingoittaa, suoni ratketa päässä.

Sen verran annan perään asiantuntemukselle, että kun Spiltan toi markkinoille Ruotsiin ja maailmalle sijoittavien holdingyhtiöiden rahastot. menen mukaan asianharrastuksesta ja kiinnostuksesta. Pärjäänkö niille?

Spiltan Aktiefond Investmentbolag

Spiltan Globalfond Investmentbolag

Olen harrastanut markkinoiden tuumaamista ja tutkimista tasan viisi vuotta. Sitä ennen olin Osuuspankin tikkaa heittävä apina. Valitsin osakkeita lähinnä nimen perusteella: 

A Company, Eimo, Elqotec, Kyro, Larox, Oral, Okmetic. Osa nasahti kohdalleen, osa ei. 

Arvonmääritystä opiskelen edelleen. Teen älyllistä työtä ymmärtääkseni mitä en voi ymmärtää. Luen. 

Käyn luennoilla. Suosikkejani ovat Robert Shiller ja Aswath Demoradan. Internet on täynnä korkealaatuista ja tutkittua tietoa. 

Esimerkki: Numeroiden murskaamista (Demoradan)

Lisää tietolähteitä on esillä blogin oikeassa sivupalkissa. 

Olen oppinut  rauhallisuutta ja sen, ettei hyvien yhtiöiden ostamisella saati myymisellä ole kiire. Juna jättää vain mielikuvissa. Laadukas firma on aina hintansa väärti, ellei pyri spekuloimaan ja ole liian ahne. 

Joitain uusiakin ideoita voi testata eikä ole katastrofi, vaikka pieleen menneestä virityksestä joutuu luopumaankin. Joku pösilö sen ostaa, jos hinta on kohdallaan. Kotiuta tappiot, anna voittojen juosta, sanotaan. Tätäkin viisautta olen alkanut epäillä. Onko horisontti silloin kohdallaan ja kotiläksyt tehty?

Markkinat ovat yleensä likvidit. Paitsi jos ostaa jotain todella epälikvidiä.

Mikään ei ole liian pyhää joutuakseen teuraaksi. Pörssissä myydään riskejä, ei voittoja.

Joku guru (Aki Pyysing ?)  ilmaisi asian niin, että jos jokin yhtiö alkaa veetuttaa, se kannattaa myydä ja harkita uudelleen. Keskihinta ehkä laskee, tulee perattua fundamentit ja omistaja- ja yhtiörakenne ja johto paremmin.

Omalla kohdallani herääminen talousasioihin ja sijoittamisen aloittamiseen tapahtui hyvin myöhään. Olin kypsässä miehen iässä, ennen kuin havahduin siihen, miten korkoa korolle toimi minua vastaan. 

Tärväsin rahani tarpeettomien, mutta niin mukavien kulutus- ja elämäntapaluottojen kuluilla. Nyt käytän 25% luottovipua vain ansaintaan, vauhtipyöränä.

Huolimatta muiden hermoilusta sijoitusvuosi meni hyvin lähes kaikilla markkinoilla, joissa olin mukana.  Tanska notkahti ostohintoihin, USA meni jotenkin, Suomi myös.

Osinkotulot eivät nousseet 2016. Osinkoja tuli keskimäärin 553 euroa kuussa eli perustulon verran. Tavoite on edelleen 1000 e /kk verojen jälkeen.

OSINGOT KUUKAUSITTAIN

Salkkujen kehitys  Yksinkertaisuuden vuoksi lasken kaikki salkut yhteen.  Nordnetissa on yksi lainasalkku, jossa luoton korko 0,99% ( =lainoitusaste alle 40%) ja pari muuta velatonta indeksisalkkua, joissa etf- osuuksia. Seligson menee omillaan. Sivusalkuilla pyrin  hallitsemaan lainan riskiä. 2916 avasin pikkusalkun Osuuspankkiin, jossa on lähinnä OP:n Likvidi-rahastoa  pahan päivän varalle ja kokeilusalkut Nordeassa (2016) ja Degirossa (2015). Avasin myös talletustilin Bank Norwegianiin (2016), jonka korkotarjous 1,75%  (200000 euroon asti) on aika hyvä. Sinne pitäisi puskuria rakennella. Monenmoista olen siis kokeillut. Vaikka puuhailu saattaa vaikuttaa kaoottiselta, se ei  sitä ole. Käytän vyötä ja henkseleitä. Taka-ajatuksena on, että jos ja kun salkkujen koko alkaa mennä reilusti yli  100000 euron, vastapuoliriskiä pienentää, jos salkkuja on hajautettu eri alustoille.  Salkku 31.12.16 Nordnet (opo)              128 937    Seligson                        10 672 OP                            1900 Degiro                      2000 Bank Norwegian        110 Yhteensä              143509 Sijoitusvelka          48068 Vivutettu salkku   191577 Laina/ salkku-%    25,1% Korkokokulut             499 Kaupankäynti             787 Kulut yht                   1686 = 0,88% Talletuksia tein vuonna 2016 aiempaa vähemmän, 4200 euroa eli 350  euroa kuussa.  Netto-osinkoja kertyi 5217 e (434 e /kk). Oma pääomani 2015 oli 118281 ja leveroitu  arvo 159043. Näin koko portfolion oman pääoman tuotto oli 17,7% kulujen jälkeen. "Tienasin" vuoden 2016 aikana 21028 e eli 1752 euroa kuukaudessa  (58 euroa päivässä). Hyvät kaljarahat, saa vielä silakoita ja suolaakin suun mauksi. Tuuria. Idolini Aku Ankan tavoin ponnistelen kovasti etten tarvitsisi ryhtyä työn syrjään. Yhtiöissä, joiden pikkuruinen osakas olen, on paljon viisaita ihmisiä ja uutteria, jolun ja  vitsikkään näköisiä koneita, jotka pitävät  puoltani ja hoitavat  ja kiillotteleat vähiä rahojani  visusti, huolella kuin omiaan.

Tuotot

Osakepominnat Zenostock -analyysin mukaan.

Lopuksi: 

Malkielin säännöt

1. Aloita riittävän ajoissa.

2. Muista varakassa.

3. Huolehdi varakassan tuotosta.

4. Muista verotus.

5. Ymmärrä sijoitustavoitteesi.

6. Osta omistusasunto.

7. Älä unohda joukkolainoja.

8. Unohda raaka-ainesijoitukset

9. Muista kustannusten merkitys.

10. Hajauta.

_________________________________________

Investing is like love. The first kiss is magic, 

the second is intimate, 

the third is routine. 

After that you take the girl's clothes off. 

        

Kiitos tarkkaavaisuudesta!
Hyvää sijoitusvuotta 2017!

_______________________________________________________

Sivun katselut tänään

112

Sivun katselut eilen

586

Sivun katselut viime kuussa

13 282

Sivun katselujen koko historia

381 664