Mitä analyytikot puhuivat yli kvartaali sitten?

Seuraavassa esiintyy historian siipien havinaa. Katselin videon ja yritin ymmärtää, mitä nämä sijoittamisen ammattilaiset puhuivat. 




Tein "luentomuistiinpanoja". Niistä on toivoakseni apua muillekin. Ei nämä nyt pöllömpiä jutelleet. Paikka on ollut Sijoitus Invest Wanha Satama 12.11.-13.11.2013.

Keskustelua kävi analyytikkopaneeli yli kolme kuukautta sitten. Erityisesti jälkikeskustelu on kiintoisa. Puheenjohtajana toimi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Kimmo Rämä, Evli: 
Pankkien vakavaraisuus hyvä. Polarisaatio pohjoismaisten ja keskieurooppalaisten pankkien välillä on merkittävä. Pankkien P/B -tasot matalia. Osinkotuotto hyvä. Evli pitää Nordean kehitystä hyvänä ja nousuvaraa olisi. Ajureina toimivat pienenevä luottotappiopotentiaali ja nouseva osinkotuotto.

Rauli Juva, Nordea:
Kulutustavarat, kauppa, elintarvike. Kotimarkkinassa kysynnän ajureita ovat kuluttajaluottamus ja vähittäiskauppa. Volyymi junnaa. Luottamus heikkoa, ostovoima laskee.

Euroopassa luottamus piristyy, USA on nousussa. Yritystasolla panos muualle kuin suomivetoisiin (Kesko, Marimekko). Parhaat näkymät Nokian Renkaat, Amer, Olvi. Arvostustasot historiallisesti  korkeat. Tikkurila edullinen.

Osakepoiminta vaikeaa, ehdollisesti NRE.

Tomi, Railo, SEB:
Konepajat. Suomalaiset konepajat kalliimpia kuin ruotsalaiset. Nousuvaraa Wärtsilässä. Konecranes ja Metso -ehkä nousuvaraa. Koneella paras osinko lyhyellä aikavälillä (2013).

Vesa Engdahl, FIM:
Sijoitusstrategiasta. Pitkäkestoinen laskumarkkina loppumassa. Alennusmyyntien aika ohi. Tarvitaan tuloskasvua. P/E-kertoimet yläkantissa. BRIC tuottanut 400% 10 vuodessa, ensimmäisen aallon kehittyvä markkina tulee laskemaan. Toisen aallon frontier-markkinassa ehkä nousuvaraa, suuret riskit.

Dollari aliarvostettu 25%. USA:n korkotaso nousee lähivuosina? Valuuttasota meneillään. Jeni devalvoi.

Kulta tulossa kuplasta alas. Raaka-ainehinnoissa laskuvaraa. Kaivosalalla ollut yli-investointia.

Strategia: USA:n osakkeet salkkuun, Europpa edullinen samoin Frontier mausteeksi.
BRIC alipainoon. Kiinteistöt, yrityslainat mukaan.

*************************

Kinskin arvio nykytiedon valossa: 

USA:n korjausliike osattiin ennakoida, samoin ruplan heikentyminen. Krimin kriisi oli yllätys, jonka merkitystä ei vieläkään voi tietää. Yleinen käsitys oli, että pitkästä laskusta ollaan tulossa nousuun. Optimismi kantaa. 

Kannanotot vaikuttivat sangen asiantuntevilta ja ammattimiestä ja -naista ainakin Kinski arvostaa.

**************************

Pörssisäätiön videot ovat sangen informatiivisia. Tässä Hartwall Capitalin Langenskiöld avaa suuromistajan mietteitä.

**************************

Marika af Enehjelm puhuu valuaatiosta.

Orion -monen tempun poni. Osto YIT

     Kuva: Orion

Jatkan vähän jänkkäystäni.Orion on ollut analyytikkojen hampaissa. Yhtiö on jo pitkään ollut useiden asiantuntijoiden MYY-listoilla, vaikka se tekee tasaista tulosta. 

Jo vuonna 2012 Kim ja Tom Lindstöm totesivat blogissaan:

"Stalevon ja Comptess/Compan -lääkkeiden tärkeimpien patenttien suoja umpeutuu tänä ja ensi vuonna. Analyytikot ja moni sijoittaja on siksi suhtautunut erittäin kielteisesti yhtiöön ja pelännyt osaketta kuin ruttoa. Mielestämme kurssi on diskontannut liiankin tehokkaasti patenttien umpeutumisen, eikä tilanne ole alkuunkaan niin huono kuin mitä moni sijoittaja luulee." 

Orionin tehtyä jälleen kerran hyvän tuloksen, kun liikevaihto nousi yli miljardiin euroon, liikevoittoa kertyi 277 miljoonaa 1,46 euron EPS:illä ja Q4/2013 ROE oli 40,1% ei asenne ole juuri muuttunut.

Seuraan Inderesin arvioita varsin tarkkaan. Nyt Inderes nostaa tahoitehintaa 17,00 euroon mutta säilyttää MYY-suosituksen. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että analyysissa on hiukan selittelyn makua:

"Vaikka Orionille tärkeiden Parkinson-lääkkeiden myynti on laskenut vuodessa 17 %, muun tuotteiston kasvu (+10 %) onnistui nostamaan koko vuoden liikevaihtoa 3 % ja ensimmäistä kertaa yli miljardin euron.

Positiivista on se, että myynti on tasapainottumassa yhä laajemmalle tuoteportfoliolle ja Orion on pystynyt näyttämään markkinoille, ettei se ole vain yhden tempun poni. Negatiivista on se, että muun tuotteiston katetaso on alhaisempaa kuin patenttisuojattujen alkuperälääkkeiden. Alkuperälääkkeet vastaavat enää 39 % konsernin liikevaihdosta, kun se huippuvuonna 2011 oli 45 %. 

Olemme nostaneet FY’14 ja FY’15  liikevaihtoennusteitamme ylöspäin 3 % ja 2 % Q4-raportin jälkeen. Liikevoittoennusteemme samoille vuosille ovat nyt 9 % ja 2 % korkeammalla.

Olemme myös laskeneet ennustettamme tulevien vuosien veroasteesta 22 prosentista noin

21 prosenttiin, jonka takia osakekohtaisen tuloksen ennusteet nousivat suhteessa enemmän."

Alla on Inderesin laskelma tulevien vuosien kehityksestä numeroina. Kinski ei suostu myymään Orionia näillä luvuilla.

Oma kommentti: 

Vaikka tällä hetkellä Orion näyttää polkevan paikallaan on useita tutkimushankkeita menossa monessa faasissa. Lisään sopivan kohdan tullen omistustani ja nautin kohtuullisen -itse asiassa erinomaisen -hyvästä osingosta. 

Edit:

YIT teki odotettuakin huonomman tuloksen ja päivitti ohjeistuksensa.

YIT paivitti strategiset tavoitteet vuosille 2014 -2016 YIT:n hallitus on hyvksynyt päivitetyt tavoitteet strategiakaudelle 20142016. Muutoksen taustalla on vallitseva markkinaympäristö ja muutoksen ensisijaisena tavoitteena on kassavirta- ja sijoitetun pääoman tuottotavoitteiden saavuttamisen varmistaminen. Kasvutavoitetta muutettiin seuraavasti: -- Liikevaihdon kasvu keskimäärin 5-10 prosenttia vuodessa (aiemmin yli 10 prosenttia vuodessa) Muut 4.6.2013 julkistetut taloudelliset tavoitteet pidettiin ennallaan: -- Sijoitetun pääoman tuotto 20 prosenttia -- Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen riittävä osingonmaksuun ja velkojen vähentämiseen -- Omavaraisuusaste 40 prosenttia -- Osingonjako 4060 prosenttia tilikauden tuloksesta Tavoitetasot perustuvat yhtiön osatuloutuksen mukaisesti raportoimiin lukuihin.

========================================================================

Rumasta tuloksesta johtuen kurssireaktio oli raju. Pahimmillaan YIT maksoi alle 8 euroa. Pitkällä aikavälillä YIT selvinnee vaikeuksistaan. Tilinpäätös löytyy täältä.

Osto YIT 200 kpl a' 8,10€
YIT on salkussa painolla 2.24%.

================================================================

Huomenna saamme nähdä, pääsenkö laskemaan Nokian Renkaiden keskihintaa. Kurssit ovat kovin volatiileja ja sitä pitää yrittää käyttää hyväksi vaikka en ajoittamista hallitsekaan. NRE1V on salkussa nyt painolla 5,57%. 

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Active share -%

         Hailuoto, Marjaniemi



Huomautus: Tämä on harjoitus. 
Tehkää tätä kotona niin paljon kuin mielitte.

Viime aikoina olen tutkaillut menetelmiä selvittää, kuinka paljon portfolioni eroaa indeksistä. Aiheesta on ansiokkaasti kirjoittanut Warren Graham, jonka Osinkopuu-blogista löytyi työkalu tähän. Myöhemmässä kirjoituksessa hän selittää, kuinka rahastonhoitajan aktiivisuuden voi tutkia.

Huolimatta kovin pelottavasta tutkijoiden Cremers ja Petäjistö kehittämästä kaavasta päätin yrittää laskea oman salkunhoitoni aktiivisuuden.

Active sharen laskemisessa lasketaan rahaston sekä vertailukohdan omistusten painoerot eli niiden itseisarvot yhteen ja jaetaan saatu luku kahdella. Luvun pitäisi olla yli 50-60 % erottuakseen indeksistä edes siedettävästi. 

Toinen asia on, miten valita indeksi, johon verrata.

Oma salkkuni sisältää 98,5% osakkeita (myös ETF) ja loput, pikku siivu on korkorahastoja. Osakkeista 70% on Euroopassa, pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa, 24% USA:ssa ja loput kehittyvillä markkinoilla. Harjoituksen vuoksi katson, kuinka paljon potfolio eroaa Seligsonin OMXH25-ETF:n arvoista.

Tilipäätös 2012 ja skumppaa

Kuva: Alko Oy

Moni on varmaan ajatellut velan olevan välttämätön paha, jonka kanssa on vain opittava elämään. Näin on myös Kinskin laita. Herääminen todellisuuteen tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin tajuta, mistä palkkarahojen ohimarssi tilipäivänä johtui. Reilusti yli puolet suurenpuoleisesta nettopalkasta meni suoraveloituksena Luottokunnalle ja kolmelle muulle luottokorttiyhtiölle, pankin joustoluottoon ja luotollisen kulutusluottotilin hoitamiseen minimisummilla. Ja silti velkaa oli  jatkuvasti vuosipalkan verran, jopa yli 100% . Eikä mitä tahansa velkaa, vaan muovirahaa. Pääsi ulkomaille koska vain, kapakassa tuli tarjottua hövelisti, mikään matka, vaate tai työkalu ei ollut liian kallis kun sen pani Visan tai Mastecardin puolelle.

Kun sitten ryhtyi katselemaan tilitietoja tarkemmin, yllätys oli aikamoinen. ”Edullisen” kulutusluoton todellinen vuosikorko hipoi pahimmillaan kahtakymmentäviittä, kun laski mukaan kaikki toimitusmaksut, laskutuslisät ja muun tilpehöörin. Ja kun tällainen ralli oli kestänyt pari vuosikymmentä, tuli oikein hiki kun mietti, mitä se merkitsi korkoa korolle periaatteen valossa. Olin maksanut suuren osan palkastani pankeille ja luottoyhtiöille -en vain yhdelle –pelkästään siitä ilosta, että likviditeettiä riitti ja jos luottoraja meni yli yllättävän rahantarpeen sattuessa, puhelinsoitolla pankkiin sai luottorajaan muutaman tonnin lisää. 

Kaikki oli alkanut hyvin viattomasti muistaakseni jo vuonna 1985. Ostin tuolloin asuntokiipeliin joutuneelta kaveriltani tämän auton ja vastikkeeksi hän takasi silloin aika mitättömältä tuntuneen 11000 markan lainan, kun rahaa ei käteisenä sattunut olemaan. Tili avattiin paikallisen Osuuspankkiin Joustoluoton nimellä ja se on kulki mukanani vuosia. Luottorajakin nousi vuosien varrella asteettain 8600 euroon. Siihen kun lämäsi 5000 euron Visan päälle, ei olut köyhä tai kipeä. Ammatin puolesta tuli myös 3200 euron luottorajalla Mastercard, jossa takuumiehenä oli ammattiliitto. Välistä kortit olivat oli maksettu pois, mutta silti niistä naksuttivat vuosimaksut. Suurimman osan ajasta luotot olivat tapissa ja pitipä joskus ottaa pankista lisälainaakin.

Samaan aikaan tietysti sijoitin. Tein kivijalkapankin kautta pienillä summilla suoria osakeostoja aina kun rahaa muka oli. Transaktiomaksut olivat hirveät. Kotimaisen osakerän hankinta tai myynti maksoi 16 euroa, ulkomaisten osakkeiden vielä enemmän. Sen vuoksi ostin vain kotimaisia pörssiosakkeita. Eniten tietysti Nokiaa, joka tekee meidät kaikki rikkaiksi ja sitten Talvivaaraa, lupausta, Kainuun kansan pelastajaa. 

Ja pieniä teknologiayhtiöitä,  Säilytysmaksut olivat korkeat, mutta nehän voi vähentää verotuksessa. 

Velkahan oli vain vipua, jolla tehostetaan sijoitustoimintaa. Jälkikäteen en ihmettele yhtään, että vastoin kuin moni muu, sain aina syntymäpäivänäni pankistani onnittelukortin...

Yhtenä päivänä otin sitten kynän käteen ja ryhdyin laskemaan ilman kaunistelua missä mennään. Ryhdyin pitämään päiväkirjaa tuloista ja menoista. Muutaman vuoden jälkeen homma hiukan oikeni, mutta hidasta oli. Sattumoisin tutustuin netin kautta etevään sijoituskirjoittajaan Pasi Haviaan, jonka blogista löytyi paljon tuttua. Tuolloin jo hyvin menossa ollut oikaisuliike ryhdistyi, kun tavailin vaikkapa tätä kirjoitusta .

Ennen pitkää olin velaton ja ryhdyin panemaan nettotuloistani 2/3 sijoittamiseen. Lopetin kivijalkapankin lihottamisen ja siirryin nettivälittäjään. 

Vuoden 2012 sijoitusvarallisuuden nousu on ollut huomattava. Omistukset ovat lisääntyneet, joskin salkun tuotto on ollut hyvin vaatimatonta ennenkaikkea tappiollisen Nokiaseikkailun vuoksi. Tähän palaan myöhemmin. Kuivin jaloin niukin naukin.

Plop!   Hyvää Velatonta Uutta Vuotta!

Hyvää viikonloppua!