Marraskuun tulos

                            -  On hämäräinen tie

Salkkutapahtumia loka-marraskuussa 2015

OSTO 
- aloituserät osto-ohjelmiin (noin 750 EUR/kpl)

Okmetic
Outotec
SHB A
Inve-A

LISÄYS /TAKAISINOSTO 

Fortum L Kone  L
Tikkurila L 
Technopolis T

MYYNTI

PSEC
Technopolis

Marraskuun aikana aioin tehdä hiukan kauppaa järjestääkseni salkun verotuskuntoon. Koska kattamattomia myyntivoittoja on kertynyt parin tuhannen euron edestä, arvelin parhaaksi ottaa pari tappiota kotiin., tehdä välttämättömyydestä hyve.

Myin Technopoliksen, joka huiteli 12% miinuksella ja ostin osan jo takain.

Prospect Capitalin kohdalla tulikin sitten tenkkapoo. PSEC on valunut -33% tappiolle ostokurssiinsa verrattuna, mutta dollarin vahvistuttua tappioksi näytti tulevan vain -13%. 

Prospect Capital Corporation on amerikkalainen BDC  eli business development company.

Lainataan esittelyssä Osinkosijoittajaa vuodelta 2014:

" -- Tiivistetysti sanottuna BDC yritykset tukevat pieniä ja keskisuuria yrityksiä erilaisissa rahoitustarpeissa. Kuten Suomessakin, niin myös USA:ssa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä voi olla vaikeuksia saada lainoja suurilta liikepankeilta. Ja usein pelkkä raha ei ole yksin tärkeää, vaan myös yritysten opastaminen yritysjärjestelyissä ja muissa isommissa liiketoimissa on BDC yritysten toimialaa.

BDC yritykset voivat tehdä myös pääomasijoituksia yrityksiin. Eli käytännössä siis tulla rahoitettavan yrityksen omistajiksi osana rahoituspakettia. Yleensä omistus on kuitenkin vain väliaikaista, eli tavoitteena on tukea yritystä kasvuun tai esimerkiksi järjestelemään yrityskauppoja, minkä jälkeen BDC yritys voi irtautua omistuksestaan todennäköisesti voitolla.

Sijoituskohteina BDC yritykset ovat mielenkiintoisia.  USA:ssa on paljon enemmän yritysmuotoja kuin Suomessa ja jokaisella yritysmuodolla on omat ominaispiirteensä. Business Development Companyt toimivat aika pitkälti samoilla periaatteilla verotuksellisesti kuin REIT yritykset. Eli yritys on käytännössä vapautettu veroista, kunhan se jakaa vähintään 90% tuloksestaan osakkaille osinkoina."

Huomattakoon, että PSEC  pärjäsi kohtuudella vaikeat vuodet 2008-2009. 

PSEC leikkasi tänä vuonna osinkoaan, jota se on maksanut kuukausittain jopa 13%.

Amerikkalaisilla sivustoilla on toistuvasti esitetty epäilyjä PSEC:in kyvystä säilyttää nykyinen muhkea osinkotaso, joskin vastikään Scott Kennedy antoi osakkeelle BUY -suosituksen ja totesi, että osaketta kaupataan 27% alennuksella (27% Discount to NAV). 

Okei, kaikki täthän asti selvää.

Myin koko PSEC-potin 500 kpl   Ne ovat tuottaneet yhteensä noin 500 dollaria vuodessa osinkoa. Kun otetaan huomioon lähes kolmen vuoden aikana saatu osinkotuotto ja dollarin vahvistuminen yli 20%:lla, jäin kaupassa itse asiassa voitolle noin 10%.

Ja nyt sitten - uskon palauduttua - pitäisi ostaa samat osakkeet takaisin. 

13% tuotto houkuttelee, toisaalta yhtiö on työläs seurattava ja riskit myös pelottavat. Tämä yritys on mitä suurimmassa määrin riski. BDC liiketoiminta on wpävarmaa liiketoimintaa, koska yritysten rahoittaminen on vaikeasti arvioitavaa riskien suhteen. Prospect Capital on onnistunut tähän asti hyvn. Maksukyvyttömyyteen päätyneitä lainoja oli vähän.

Turha asiaa on kaunistella. 
En ymmärrä, millä ilveellä tällainen yritys rahansa tekee!
Ajattelin ottaa selvää ja ostaa rahoilla sillä välin pohjoismaisiin  indekseihin sijoittavia
Nordnetin superrahastoja. Lisäksi jatkan osto-ohjelmaa Investor AB -sijoitusyhtiöön.
USA:n BDC-markkinaan palaan ilmeisesti vielä. PSEC:in osalta harkinta jatkuu.

Koko salkun arvo ja tuotto

Oma pääoma 30.11.2015    123719
Talletus marraskuu                     600
Osingot marraskuu    brutto        756
Marraskuun tuotto                   + 5,2%

Talletus vuoden alusta            7637
Osingot vuoden alusta  br.      6473


Tuotto  vuoden alusta 2015        +28,5%

Tuotto       1 vuosi takautuvasti   +24,6%
Tuotto       2 vuotta takautuvasti +42,7%

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Sattumoisin ja syistä, joita en oikein osaa hahmottaa, salkku on ajoittain käväissyt indeksin yläpuolella. Riippuu mihin vertaa. Esimerkiksi Tanskan OMXC20-indeksille häviän kirkkaasti, kuten moni muukin indeksi. 

Tanska on pärjännyt todella hyvin.

Alla salkun yhden vuoden vertailu käyttämääni Maailma, joustavat osakkeet-indeksiin.

Alla muutamien osakkeiden kehitystä graafina.

Ja sama numeroina.

Superrahastot

Nordnet lanseerasi superrahastonsa runsas vuosi sitten. Salkussa niitä on yhteensä noin 2,6% kaikesta, eniten Norjaa ja tasaisesti muita.

Superrahastojen kehitys alusta lähtien alla. Norjaa painaa öljyn hinnan mataluus. Rahastojen kattava esittely täällä.

Osingot vuodesta 2012 lähtien. Osinkosumminen kasvu on tyydyttävää. Luvut ovat euroina brutto. Vuoden alusta tilille tulleet nettososingot, jotka menevät suoraan ykkössalkkuun olivat vuoden alusta 5341 euroa eli 485 euroa kuukaudessa.

Tavoitteeseen 1000 euroa kuukaudessa netto on siis matkaa 515 euroa. 

Oman pääoman kasvu

Tässä tuttu linkki ajantasaiseen salkkunäkymään. 

Näkyvillä ovat nyt myös nettovelkaantumisaste ja lainoitusaste. Päivävaihtelu on aika reipasta ja sen takia käytän linkkiä myös päiväkirjan tavoin tapahtumien seurantaan.

Aina joku nousee

___________________________________________________________________

Blogista sen verran että suosittelen myös Luettua -sivun seuraamista. Työkalut-linkkiluetteloa ja blogirullaa tavailen päivittäin. Kommentit ja ehdotukset ovat tervetulleita. 

Nordnetin Sharevillessä nimimerkki on Kinsk1 ja twitterissä Kinski11.

Sivun katselut eilen

278

Sivun katselut viime kuussa

9 596

Sivun katselujen koko historia

232 973

Lokakuu 2015

”Zen Roboticsissa alettiin tajuta, kuinka meidän alamme teollisuus ajattelee. Se on ihan kylmää laskentaa ja riskinottoa, eikä mikään firma voi lähteä pelastamaan maailmaa yhdellä tuotteella.”
                                                                                                                            - Juho Malmberg
Pääomaa lisää salkkuun?

Sijoitusten omaa pääomaa voi kasvattaa salkkuyhtiöiden osinkoja uudelleensijoittamalla, säästämällä palkkatuloista ja suosimalla sijoittamista osakekohtaisen osingon kasvuun pyrkiviä salkkuyhtiöitä. Näitä kaikkia harrastan. Tämän lisäksi olen käyttänyt velkavipua 0,99% korolla. Käytetyillä summilla vuotuinen korkomeno on noin 400 euroa, mistä 30% on vähennyskelpoista veroissa. (EDIT 4.11.2015 100%)

Velan käytön ja siihen liittyvien monenlaisten hallittavien ja hallitsemattominen riskien lisäämisen syynä on tietenkin ylenpalttinen köyhyys ja sen kanssa myötäjalkaa kulkeva ahneus. 

Osingot ja talletukset keventävät lainoituksen osuutta ja ostot lisäävät sitä. Olen pyrkinyt tarkasti rajaamaan, ettei lainoituksen osuus kohoa yli 25% salkun kokonaisarvosta. Tämäkin lainoitusaste on korkea. 

Lainoituksen ulkopuolista likviditeettiä pyrin lisäämään kuukausittain ja tietysti maksan velkaa pois.

Rationaalisesti ajatellen olisi kokonaistaloudellisesti edullisinta pitää kaikki omistukset samalla arvo-osuustilillä. 

Psykologisista syistä koen kuitenkin tarpeelliseksi tietoisesti rajata vivutetun salkun lainoitusarvoa ja pitää ulkopuolista "varasalkkua" ja sen lisäksi puskuritiliä eli sotakassaa äkillisiin menoihin. Samasta syystä - pysyäkseni henkisesti kelkan jalaksilla - sijoitan kuukausittain verraten pienillä summilla, vaikka suuremmat ostoerät tulisivat kuluiltaan halvemmiksi. Toisaalta laskekaapa, miten vaikkapa 0,7% kulu ostoerää kohti hiipuu esimerkiksi 10 vuoden pitoajalla.

Jos kaikki menisi vikaan, voisin myydä varasalkun omistuksia  pois käteisen hankkimiseksi. Varasalkku koosttu halvoista tai kuluttomista osakeindeksirahastoista, joiden ainakin voi kuvitella pitävän paremmin arvonsa kuin yksittäisten osakkeiden. Varasalkun koko on tällä hetkellä 6% portfolion koko arvosta. 

Itse salkun riskitasoa pyrin alentamaan paitsi laajalla hajautuksella myös sijoittamalla kiinteistösijoitusrahastoihin  (suomalaiset kiinteistoyhtiöt, REIT-yhtiöt). Niiden osuus on 15%.

Myönnän, että kyseessä on aika avuton yritelmä kassanhallinnaksi ja ennen kaikkea riskien hallintaan, mutta pätevää vaihtoehtoa korkosijoituksiksi ei ole näköpiirissä, kun rahamarkkinarahastotkin tahkoavat negatiivista tuottoa ja pitkän koron rahastot ovat silkkaa murhaa. Jos et ole tästä vakuuttunut, suosittelen katsomaan Seligsonin videoblogista osan Korkokurjuutta III   (ja edeltävät osat myös!).

Sotakassan koko on tyypillisesti riittämätön. On paradoksaalista, että säästäjää eli sijoittajaa riivaa ainainen rahapula. Maailma on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kohteita varallisuuden kerryttämisksi, sijoitusten suojaamiseen tai likvidin rahan lisäämiseen, mutta kaikkea ei voi saada, vaikka haluaisi. Näillä on mentävä.

Tarkastelen seuraavassa laskelmassa kahden viime vuoden rahavirtaa salkkuun ja saatua tulosta.

Talletukset koostuvat arkisesta elämänmenosta yli jäävästä rahasta. Summa edustaa tuloistani noin 21%.

1.10.-31.10.2015                   700
1.1. - 31.10.2015                   7010   -- 701 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         8625   -- 719 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         20722 -- 863 e/kk


Netto-osingot tipahtelevat kotimaisista, pohjoismaisita ja amerikkalaista yhtiöistä. Olen muitta mutkitta uudelleensijoittanut arvo-osuustilille tulleet osingot riippumatta onko vero niistä maksettu ennakkokannossa vai ei. 
              
1.1. - 31.10.2015                   4628 -- 463 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         5442 -- 454 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         9105 -- 379 e/kk 

Sijoitettu yhteensä salkkuun

1.1. - 31.10.2015                   11638    --- 1164 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         14067    --- 1173 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         29827    --- 1243 e/kk 

Näin jo liki puolet sijoitetusta rahasta tulee osingoista. Kyllä lähtee!

Jos pidän kuukausitalletuksen vakiona, sijoitussumma kasvaa kaiken aikaa. Todennäköisesti voin lähivuosian aikana vähentää sijoitukseen menevää säästöjen määrää, kun lumipallo alkaa vyöryä omaan tahtiinsa.

Ilmeisesti lisään tilillä olevan käteisen osuutta kun osinkotulot edelleen kasvavat. Kulutus jo tällä erää on vallan reilua; näillä (matalilla) säästämisen tasoilla ei ole tarvetta pihtailla oikeastaan mistään.

Tuotosta?

Lokakuun lopussa 2015 salkun omaa pääomaa oli seuraavasti:

Nordnet     108160
Seligson     8830

Yhteensä   116990

Aiemmat arvot

30.9.15       102334

31.12.14      90332
31.10.14        88321

31.12.13       75204
31.10.13       70837

Lokakuun tuotto 12,9%

Tuotto vuoden alusta 21,7%

Yhden vuoden tuotto takautuvasti  22,7%

Kahden vuoden tuotto takautuvasti   35,9%

Alla kolmen viime vuoden kehitys valitsemiani vertailuindeksejä vasten. Kohtuullista.

Seuraavassa kuvassa on verrattu toisiinsa suurimpien salkkuyhtiöiden kolmen vuoden kehitystä. Aina jokin laskee ja jokin myös nousee.  Pahimmat luuserit olen saanut siivottua pois.

Salkun reaaliaikaiseen näkymään pääset tästä linkistä.

Salkun allokaatiota ja osavuosituloksia tarkastelen erillisessä postauksessa. 

_________________________________________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

8 593

Sivun katselujen koko historia

221 802

Blogi täyttää kolme vuotta 2.11.2015.

Kun maali kuivuu seinässä -huhtikuu 2014. Sijoittaminen addiktiona

Sijoitussäästäminen -mistä kohdallani on kyse -on suunnilleen yhtä jännittävää kuin seuraisi maalin kuivumista seinässä. Joskus tapahtumia tulee vilkkaammin.

Kevät on Suomessa sijoittajalle miellyttävää aikaa, kun vuotuiset osingot tulevat tilille. Veroseuraamus on kuitenkin raskas. Yli neljäsosan kuittaa valtio kirstuunsa.

Huhtikuussa tein kauppaa vähän. Lisärahaa talletin vain 184 euroa. Talletus vuoden alusta osingot poislukien on 3599 euroa eli 900€/ kk. Salkun arvo nousi lukemaan 80544€, mikä on oman pääoman ATH. Salkun oman pääoman lisäys on 7,1%.

Lainaa on 19% ja salkun kokonaisarvo on  103455€. Lainan määrä on korkeanlainen, muttei vielä hirvitä. Salkun lainoitusarvo on 65700€.

Myin Okmeticin osakkeet, vähensin YIT-omistusta puolella ja ostin lisää Prospect Capitalia ja Nokian renkaita. Kuukausituotto oli 2,3%. Vivun oman pääoman tuottoa parantava vaikutus alkaa hiipua ja velka pitänee maksaa pois vikkelästi.

Alla Morningstarin salkunseurantaa muutamia indeksejä vasten. OMXH 25 se pitää pintansa.

Tuotto

Huhtikuussa osinkoja tuli bruttona 2197 euroa. Kertymä vuoden alusta on 2832 euroa ja 12 kk kumulatiivinen kertymä 3734 euroa.

Kolmen vuoden osinkoseuranta osoittaa osinkovirran hiljalleen lisääntyvän. Pääosa osinkojen maksusta tapahtuu keväällä. Laajempi ajallinen hajautus on tavoite.

Välillä 1.5.2013 -30.4.2014 osinkojen määrä on kasvanut 40% edelliseen vuoden jaksoon verrattuma. Tavoitteeni vuodelle 2014 on 4500 euroa osinkoja, mikä taitaa olla mahdollisen rajoissa.

Omistusten erittelyä Morningstarin mukaan.

Hajautus saattaa vaikuttaa sekavalta, mutta olen siihen tyytyväinen. Jatkossa tavoitteeni on lisätä amerikkalaisten ja kanadalaisten osinkoaristokraattien osuutta.

Kriittinen pohdinta:
Passiivisena pysymisen vaikeus

Verottaja tekee kaupankäyntiin perustuvan sijoitustoiminna vaikeaksi. Ainoa järkevä tapa sijoittaa olisi ostaa pienikuluisia indeksiosuusrahastoja. Kinski on kuitenkin pyrkinyt omistamaan passiivisesti laadukkaita ja hyvin defensiivisiä osinkopapereita, joskin ETF-omistusta ja passiivisia osakerahastoja on salkussa noin 17%.

Syynä tähän ristiriitaan taitaa olla harhainen kuva omasta osaamisesta, informaation seuraamisen jännittävyydestä, mielenkiintoisesta harrastuksesta ja osinkojen kertymisestä. Tulee jatkuvaa tuloa ja tätä myöten taloudellista turvaa. Asenne on epärationaalinen. Todellisuudessa sijoittamalla säännöllisesti muutamaan halpaan indeksiosuusrahastoon saisin paremman tuoton. Miksi se on niin vaikea ajatus?

Onko kuitenkin niin, että kaupanteko ja ostopaikkojen kyttääminen tuo jotain muuta lisäarvoa, sellaista mielihyvää, joka johtuu sijoituskoukkuun jäämisestä? Tunne subjektiivisesti "hyvän" kaupan jälkeen on kiihtyneen euforinen.

Tappion tullen olo vaihtuu lyhytkestoiseksi dysfooriseksi krapulaksi, josta nopeasti kehittyy äreä, vastahakoinen ja kieroontuneen nautinnollinen tyytyväisyys,  kun tuli mahdollisuus jälleen kerran ostaa hyvää halvalla.-

Jos addiktio pitää olla, olkoon se arvopapereiden osto sen sijaan että pelaisi kaljapäissään hedelmäpeliä. Vai?

Kirjassaan Erilainen ote elämään - Vapaus, onni ja hyvä elämä. Havia, Lappalainen ja Rinta-Loppi suomivat ankarasti aktiivista sijoittamista.

"Suomessa pääomavero on 30 prosenttia pääomatulosta.

Mikäli pääomatulo ylittää 40 000 euroa, vero on "32 prosenttia ylittävältä osalta. Tämä tarkoittaa, että aktiivisen sijoittajan tulee saada lähes puolet (42,83 %) parempaa tuottoa kuin passiivinen sijoittaja, jotta hän saa saman hyödyn. Kuulostaako uskomattomalta? Verottaja totisesti on sijoittajan pahin vihollinen.

Tässä muutama esimerkki:
»  Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 6 prosenttia tulee aktiivisen sijoittajan päästä 8,57 prosentin vuosituottoon, jotta molemmilla olisi saman verran rahaa kasvamassa korkoa korolle. (100 * 1,06) vs. (100 * 1,0857 - (8,57 * 0,3) = 106). Aktiivisen sijoittajan on siis päästävä 2,57 prosenttiyksikköä parempaan vuosituottoon.

»  Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 8 prosenttia tulee aktiivisen sijoittajan päästä 11,43 prosentin tuottoon. Ero on 3,43 prosenttiyksikköä.
»  Vuosituoton ollessa 10 prosenttia vaaditaan aktiiviselta sijoittajalta jo 4,28 prosenttiyksikköä kovempi tulos: 14,28 %.
»  Tuoton kasvaessa 12 prosenttiin kasvaa ero jo 5,14 prosenttiyksikköön. Aktiivisen sijoittajan tulee päästä nyt huimaan 17,14 prosentin vuosituottoon. Se on 42,83 prosenttia korkeampi tuotto kuin 12 %..."

Järeita lukuja, eikä totta? Kaikki hupi maksaa. Pitänee lähteä mökille tekemään halkoja ja panemaan kasvitarha kuosiin.










____________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

6 831