En sitten innostunutkaan epälikvidistä Suomisesta. Katsotaan, onko kasvutarinassa katetta.
Sen sijaan listalle nousi Wärtsilä. Jatkossa hiukan perusteluja mielenkiinnolle. Wärtsilä on nostanut omistaja-arvoaan vuosien ajan keskimäärin 8% vuodessa.
"Wärtsilä Oyj on kansainvälinen merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittaja, jolla on lähes 170 toimipistettä 70 maassa. Yhtiö toimittaa laivamoottoreita, -koneistoja ja -laitteistoja sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia. Wärtsilän liiketoiminta-alueet ovat Ship Power, Power Plants ja Services. Yhtiön historia ulottuu vuonna 1834 perustettuun sahaliiketoimintaan.
Wärtsilä on kansainvälisesti johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittaja, joka tukee asiakasyrityksiä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Wärtsilä maksimoi alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä teknologisiin innovaatioihin ja kokonaishyötysuhteeseen."
Wärtsilä: Kotisivu
Kilpailijat
Sisäpiirirekisteri
Pääomistajat
Yritysjärjestely
Wärtsilä oli alkuvuodesta 2014 vilkkaiden ostospekulaatioiden kohteena. Aiheesta intoutui Jukka Oksaharju lausumaan:
"Ostajan on todennäköisesti tarjottava yli 50 euroa osakkeelta, koska Wärtsilän kilpailukyky on hyvä ja sillä on vahvat omistajat. Wärtsilä voi osoittaa todeksi sen, että pikatuottoja tavoittelevan kannattaa ostaa osakkeita huhuihin ja myydä niitä uutisiin."
- Jukka Oksaharju 2014
Sama kirjoittaja ihmetteli syksyllä 2014, miksi yhtiön osake on aliarvostettu.
Infinancials-sivuston yhteenveto katsoo Wärtsilän olevan kannattavampi kuin verrokit. Riskitaso on myös matalampi. Arvostus on alempi kuin verrokeilla ja kasvu vaimeampaa.
Seuraavan 12 kk EV/EBIDTA on sivuston mukaan 10.82.
Uusimmassa analyysissaan Inderes arvioi Wärtsilän kalliiksi laatuyhtiöksi ja listaa:
Ajurit
LNG-vallankumous, merenkulun piristyminen sekä kehittyvien markinoiden kasvava sähköntarve
Riskit
Maailmantalouden yskiminen
Arvostus
Osake ei ole edullinen, mutta laatuyhtiölle arvostus on helposti perusteltavissa -mahdollisuus myös yritysjärjestelyihin
Avainluvut; Inderes
4-traders.com on samoilla linjoilla. Konsensusennuste määrittelee tavoitehinnaksi 38,58€. Myynti kasvaa ja tase vahvistuu.
Omat toimet
21.1.2015 ~ (Edit: Vuosiluku korjattu 23.2.15)
Osto: Wärtsilä OYJ 20 kpl a' 37,88€.
EDIT 28.1.15 : Lisäys 20 kpl a' 40,35€.
EKP:n QE-päätöksen jälkeen yhtiön osake on parissa päivässä noussut yli neljän kympin, joten aliarvostus on hetkellisesti (?) purkautunut.
Alustava indikaattori-ostos oli oikeansuuntainen mutta raskaasti riittämätön. Täytyy odotella osto-ohjelman jatkamisessa aivan samoin kuin Tikkurilankin kanssa.
***
Koneen vuosi sitten alkanut osto-ohjelma meni hyvin, kun sain keskihinnan tasolle 30.37€.
Koneen osuus salkussa on 9,45%, millä se niukasti häviää Nokian renkaille (9,88%). Kone on plussalla 37% ja Nokian renkaat miinuksella 16%.
Yleisesti ottaen dollareita tahkoavat kansainväliset vientiyritykset ovat nyt nannaa. Markkinoiden kehityksestä minulla ei muuten ole aavistustakaan.
Wärtsilä lienee ikiholdi.
Lopuksi CEO Björn Rosengrenin haastattelu Nasdaq CEO Signature series -kanavalla.
ennen kuin horsma ehtii kukkaan
alkaa kesän hiljaisuus: yö huokaa
jää sitten henkeään pidättäen odottamaan
että edes yksi lintu sanoisi vielä jotakin
- Kai Nieminen -
Kinskiltä on kysytty, miten hän aloitti sijoittamisen. Tässä hiukan vastausta. Ensiksi kuitenkin tärkein: sijoittaminen pitää aloittaa heti. Sitä varten tarvitaan arvo-osuustili. Avaa siis sellainen.
Aikanaan aloitin kivijalkapankissa eli OP:ssa lähinnä ostamalla Nokiaa ja muita muotiosakkeita. Välityskulut olivat aika korkeat, taisi olla 16€/kauppa ja mahdollinen tuotto menikin siis pankille. Sitten löysin Seligsonin, jonka rahastoihin lisään pääomaa kuukausittain. Niille kelpaa kymppikin kerrallaan.
Nettivälitäjäni nykyisin on Nordnet, jonka palkkiotasoa tosin nostettiin muutama vuosi sitten, mutta joka silti on kotimaisista edullisin. Interactive Brokersia ja Lynxiä suosivat isot pojat, mutta koen Nordnetin verohallinnan kannalta helpommaksi.
Nordnetin kulutasot menevät näin:
"Nordnetin kaupankäyntihinnasto on jaettu neljään tasoon. Maksamasi välityspalkkiotaso määräytyy edellisen kuukauden kaupankäyntiaktiviteetin (kauppojen määrä) mukaan. Palkkioluokka voi olla:
- Taso 1 (yli 50 kauppaa edellisessä kuussa)
- Taso 2 (11–50 kauppaa edellisessä kuussa)
- Taso 3 (1–10 kauppaa edellisessä kuussa)
- Taso 4 (0 kauppaa edellisessä kuussa)Palkkiotaso tarkistetaan kuukausittain, jos aktiviteetti on muuttunut (poikkeuksena taso 1, jolla pysyt vähintään kolme kuukautta). Aktiviteettisi mukaan voit siirtyä suoraan jopa parhaimmalle tasolle (portaaton korotus). Alaspäin tasosi voi tippua vain yhden tason kerrallaan (portaittainen aleneminen)..."
Itse olen tasolla 3 eli teen noin 1-2 kauppaa kuussa, joskus en yhtään.
https://www.nordnet.fi/mux/web/nordnet/pricelistFI.html
Suomen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenyys alentaa palkkiotasoa tasolle 3 kun toimittaa tositteen maksetusta jäsenmaksusta Nordnetiin.
Jokainen päättää itse, minne ryhtyy sijoittamaan. Fiskars, Sampo, Nokian Renkaat, UPM, Elisa, Fortum ja muutamat muut isot ja vakaat yhtiöt näkyvät olevan salkussani. Lisäksi omistan amerikkalaisia kiinteistöyhtiöitä.
Ennen suoraa sijoittamista kehoitan kuitenkin tutustumaan mahdollisuuteen hajauttaa salkun ydin muutamalla ETF:llä. Itselläni niitä ovat mm. VTI, VWO, PJP, QQQ ja korkopuolella DXSU. Muutamalla saa maailmanlaajuisen hajautuksen.
Itselläni lienee osuus n. 4500-5000 eri yhtiöstä tuollaisissa pörssikaupankäynnin kohteena olevissa rahastoissa (exchange-traded fund).
Niissäkin kulujen vahtiminen on tärkeintä. Itse suosin Vanguardia, koska firma on iso ja vakaa, kokonaiskulusuhde (TER-%) on hyvin matala, usein alle o,20% (VTI 0,05!) ja spreadi eli osto- ja myyntitarjouksen väli on pienempi NYSE:ssä kuin pienillä markkinoilla (the difference between the bid and the ask price of a security or asset).
ETF on tarpeen siksi, että Seligsonin tarjonta on kovin kapea ja ETF lisää näkyvyyttä, tietää mitä omistaa. Ulkomainen ETF voi sijoittaa osingot uudelleen tai jakaa osinkoa. Suomen verottaja kohtelee ETF-osinkoa myyntivoittona, eli alempi osinkoverokanta ei koske näitä osinkoja.
Ja sitten kun hyvin hajautettu salkun ydin on valmis, voi ryhtyä pelaamaan satelliittien, yksittäisten osakkeiden kanssa. En usko, että se on kaikille edes tarpeellista. Onhan siinä viihdearvoa enemmän kuin tylsän ideksin seuraamisessa, joskaan varsinaista järkeä yksittäisessä osakepoiminnassa ei ole (Lyhennelmä Marko Erolan teeseistä TÄÄLLÄ). Todellisuudessa hyvin harva sijoittaja kykenee voittamaan indeksin. Itse en ole niin lahjakas tai kyvykäs.
Irtorahaa ja käteiseen verrattavia lyhyitä korkorahastoja kannattaa olla sen verran, että kun kurssit taas jonain päivänä syöksyvät alas, on varaa ostaa halvalla. Aina ne kurssit uudelleen nousevat. Samoin vararahasto, sotakassa siltä varalta että auto hajoaa tai sairastuu tms. Ei tarvitse pakkomyydä osakkeita.
Noin 1000 euroa on minimisumma, jolla mielestäni kannattaa ostoja tehdä.
Esimerkki hajautuksesta.
Tässä on ostettu 100 kpl VTI ja 100 kpl VWO 11.6.2001. Hajautettu salkku IND (sininen viiva) pärjää hyvin.
