Alkuvuosi 2017. Hahmotelma happotestiksi. JL Collins

1) Kuinka varma olet siitä, että oksalla todellakin on pyitä? 2) Milloin ne ilmaantuvat, kuinka monta niitä on? 3) Mikä on riskitön korko?

Oma pääoma 30.6.2017

Nordnet              144323

Seligson              12150

OP                          1300

DeGiro                   3300

Nordea                         0

Bank Norwegian   1600

Oma pääoma yhteensä                        162673

Sijoituslaina                                            48500

Koko salkun leveroitu arvo                  211173

31.12.2016                                  191577 

Talletus vuoden alusta                     5000

Tuotto vuoden alusta               7,6%


Alla Morningstarin näkemys tuotoista muutamaa indeksiä vasten. Jostain syystä luvut eivät taaskaan täsmää, mutta syynä lienevät manuaalisen kirjaamisen pienet huolimattomuudet. Suuri kuva kyllä selviää.

Tavalliseen tapaan tuottoeroja on aina, riippuu mihin vertaa ja millä ajan hetkellä. Sijoitusharrastukseen ja se sen opiskeluun käytettyä aikaa laskiessa tuntiliksa taitaisi jäädä aika alhaiseksi.

Tuotto vuoden alusta

Viiden vuoden tuotto

OMXH CAP- ja OMX Helsinki 25 -indekseissä otetaan huomioon kaikkien kauppojen yhteenlaskettu kurssikehitys. Cap-indeksissä yksittäisen osakkeen korkein mahdollinen painoarvo on 10 prosenttia, mikä vastaa osapuilleen salkun rakennetta. Sepe lienee tuttu, samoin maailmaindeksi.

Mitään huimia ylituottoja ei näy. 

Osingot toukokuu

Osingot kesäkuu

Osinkotulojen kehitys vuodesta 2012.

Osingot vuoden alusta  olivat  5316 euroa eli 886 euroa kuukaudessa. Loppuvuosi on kuivempi. Edellinen yhden vuoden jakso toi  6515 euroa, 543 e/kk. Suunnilleen samaan taidan päästä. 
Kokonaistavoite 1343 e/kk on vielä kaukana. Tuolloin verojen jälkeen käteen jäisi osinkotuloa tonni kuussa.

Muutama sana lainoituspolitiikasta ja yleisemmin sijoitushorisontistani ja selvitymisseikkailuista markkinan myrskyisällä merellä. 

Herkkyysanalyysi on skenaarion tuloksen epävarmuuden arvioimista. Sen avulla pyritään selvittämään joko numeerisesti tai laadullisesti, kuinka herkkä mallin tulos on eri lähtöoletusten muuttamiselle. 

Salkun netto-osingot tuovat kassavirtaa ja maksavat sijoituslainaa pois noin 4800 euroa vuodessa. Kun limiitti on 50000, salkku tavallaan "kestäisi" 9% korkomenon, nykyisessä korkoympäristössä 9-kertaisesti. 

Noin 500 euron korkomenosta saan verohyvitystä ja laina lyhenee 4300 euroa vuodessa. Mikäli nykyinen korkotaso jatkuu, laina tulisi maksetuksi ilman lisätalletuksia noin 12 vuodessa. Todellisuudessa nopeamminkin, mikäli osinkokerymä kasvaa keskimääräisesti ja inflaatio syö kasvusta vain osan. Mikäli korot äkkiä nousevat, laina olisi syytä kuitata saman tien - tai ainakin nopeasti.

Jukka Oksaharjua siteeraten:
"Tässä tullaan velkasijoittamisen keskeiseen riskiin, vakuusarvojen riittävyyteen, jotta omistuksia ei tarvitse pakon edessä realisoida kurssikäyrän pohjalukemissa. Velan järkevä käyttäminen on siis mielestäni ensisijaisesti riskien hallintaa ja vasta toissijaisesti tuottojen maksimointia."(2)

Velan ja oman pääoman suhde on nyt 0,30, mikä on kieltämättä korkea gearing yksityishenkilölle varsinkin oletetulla nousukauden huipulla. Muita velkoja ei ole; tämä on niin sanottua hyvää velkaa (1).  

Lainoituksen suhteen koetan hakea kauhun tasapainoa niin, että kassavirta maksaa paitsi sijoitusvelan korot moninkertaisesti ja lisäksi lyhentää velkaosuutta maltillisissa rajoissa. 

Tiedän hyvin, että suhtautuminen velkasijoittamiseen jakaa mielipiteitä vahvasti. Tässäkin suhteessa on syytä pitää maltti ja kohtuullisuuden harkinta mukana.

Horisontti on elämän mittainen, ei sentään ikuisuus.

En näe juuri muuta mahdollisuutta, kuin kerätä käteistä talletustilille, koskapa myynteihinkään en oikein ole mielistynyt. Jos korjausliike tulee, yritän lisäillä laatuyhtiöiden osakkeita edelleen. Vahva tase, korkea oman pääoman tuotto, toimiva johto ja kasvava markkina ovat kriteereinä. Ja tietysti kohtuullinen arvostustaso.

Tarvittaessa voin lisätä nykyistä 5-6% "säästöastetta" aina 1000 euroon kuukaudessa (25%), jolla lainakin hoituisi nopeampaan. Käteisen haaliminen on työlästä, mutten raskisi vaivalla hommattuja osakesijoituksiakaan panna lihoiksi. Säästöaste on lainausmerkeissä, koska en edes huomaa automatisoituja poistoja palkkatililtä. En voi käytännössä jäädä työttömäksi. 

Muita katastrofeja voisivat olla paha sairastuminen, vammautuminen, tulipalo tai sota. Vakuutukset ovat kunnossa ja on asioita, joihin ei voi varautua. Syön ruisleivän päällä Benecolia ja otan verenpainelääkkeet aamuisin. Vietän leppoisaa elämää hyvässä seurassa seksiä unohtamatta. Synkkämielisyyteen nappaan pari kaljaa ja menen saunaan. Luonnossa samoileminen on parasta hoitoa ja lepoa mielelle ja keholle. Historian lukeminen ja tutkiminen tuovat näkökulmaa. Ukulelen soittamista en ole vielä aloittanut. 

Muutaman aiemman myyntikokeilun perusteella tiedän ,miten likvidejä osakkeet ovat. Tuskin näköpiirissä on tilanne, joissa kaikkinainen likviditeetti markkinalta katoaa niin kokonaan, etteivät Suomen tai Saksan valtionlainatkaan kelpaa ostajille, kuten kävi 2008-2009.

Käyttämäni pääomat ja omaisuuteni ovat niin pieniä, etten todellisuudessa edes välitä rahasta. Puolet salkun arvosta voi kadota ilmaan eikä se minua hetkauta. Jos lainat kaatuvat päälle, maksetaan ne pois ja jatketaan. Kun on menossa se toinen puoli, pitää sitä miettiä sitten.

Tärkeintä on harrastuneisuus ja älyllinen haaste.

Ja tietysti yhteisön tuki. Lausunkin kaikille seuraajilleni blogissa, twitterissä ja Sharevillessa kiitokset hyvistä ideoista, oivallisesta keskustelusta ja tuesta. 

Yritän tavailla laiturin nokassa Hämäläisen, Oksaharjun ja Random Walkerin Laatuguru-kirjaa ja lausua siitä jotain, jos osaan. 

Niille, joille Random Walker ei ole tuttu, panen linkin hänen loisteliaaseen blogiinsa.

Hyvää kesää!


                         











(1)

"A good debt is traditionally defined as buying something that will hopefully go up in value. So, if you’re operating a business, not every business uses debt, but a lot of business uses debt to facilitate their growth. And that’s considered good debt because, if used wisely and successfully, the business will grow even faster and will be more prosperous than if you didn’t have it."

  - JL Collins

Koko podcast täällä 

(2)

"Valtaosalle sijoittajista velkasijoittaminen ei sovi. Mikäli sijoittajan riskinottokyky ja -halu mahdollistavat velkavivuttamisen, voi erityisesti osinkopohjainen strategia maltillisella vivulla rakennettuna olla nykyisellä korkotasolla hyvinkin järkevää touhua. Riskitöntä se ei koskaan ole. 

Pelkästään kurssinousun tai pikavoittojen perässä velkasijoittaminen sisältää hyvin merkittävän riskin, koska kassavirtaa ei välttämättä tule juuri lainkaan osingoista (jotka eivät riipu kurssimuutoksista)."

https://www.nordnetblogi.fi/osinkoja-velkavivulla/18/02/2016/











_____________________________________________________________

Sivun katselut tänään

135

Sivun katselut eilen

192

Sivun katselut viime kuussa

7 295

Sivun katselujen koko historia

472 258

Vakaata huojuvaa käyntiä. Maaliskuu 2014. Q1 2014

                Vakaata elämää

Maaliskuu tarjosi kuoppaista kyytiä sijoitussalkulle kuten koko alkuvuosi. Esimerkinomaisesti alla on kuva Nordnet-salkusta, josssa heilunta oli Nordnetin mukaan 18,9%. 

Volatiliteettia lisäsivät tammikuussa USA:n taperingpelot, sittemmin Ukrainan kriisi ja viimeksi Krimin ryöstö ja sen jälkikaikuina USA:n ja EU:n pakotepuheet ja Venäjän vastapakotteiden pelko. 

Markkina on tunnetusti pelokas otus; sanonnan mukaan kuin neuroottinen kissa. Sanonta tekee vääryyttä kissojen suvulle, sillä neuroottista kissaa en ole koskaan nähnyt. Kinskin kissat ovat aina olleet vakaita egoisteja ja opportunisteja. 

Seligsonin rahastosalkku pysyi ladulla jämerämmin, koska Venäjäriskiä ei siellä ole ole kuin indikaattoriksi otettu minimaalinen erä Russian Prosperity Fundia, joka näkyy olevan nyt -40% korvilla. Oston paikka?

Maaliskuun lopussa salkun arvo on 78414€. Talletuksia osinkoja huomioimatta kertyi 1197 euroa ja tulos valui miinukselle 3,14%.

Ykköskvartaali oli lohdullisempi. Talletuksia sain tehtyä 3479€ eli 1160 euroa kuukaudessa, mikä on hyvin puristettu ja tulos jäi karvan verran miinukselle eli -0,22%.



Salkku 28.2.2014                   79720
Talletus maaliskuu                 +1197
Salkku 31.3.2014                   78414

Tulos  maaliskuu                   -2503€  ~  - 3,14%

Osingot 546€

Q1/ 2014

Salkku 1.1.2014                   75204
Talletus Q1                       3479
Salkku 31.3.2014                  78414

Tulos  Q1                        -269€   ~  - 0,22%

Osingot Q1                      634€

Kaupanteko on kuvattu erikseen välilehdellä Portfolio +kaupanteko.

Koneen ja YIT:n osto-ohjelmia jatkoin. Pidättäydyin toistaiseksiNokian renkaiden lisätankkauksesta, johon ajattelin palata osingon irtoamisen jälkeen. 

Lisäsin salkkuun norjalaista vakuutusyhtiötä Gjendidige Forskring ASA sekä amerikkalaista rahastoyhtuötä  Prospect Capital.

PSEC ainakin lupaa maksaa huimaa 12,20% osinkoa kuukausittain, mikä olisi tietysti tuntuva raha köyhälle miehelle. PSEC:n tietoihin -lähinnä mainokseen pääset täältä. 

Kyseessä on hyvin korkeariskinen BDC (business development corporation), julkisen kaupankäynnin kohteena oleva pääomasijoittaja joka rahoittaa pientä ja keskisuurta liiketoimintaa. Johtotiimiä pidetään pätevänä. CEO John F. Barry hankki lisää firman osakkeita.

Morningastarin kokonaiskuva:

Pari sanaa Seligsonista. Pala historiaa ja vanha Lada

”Kukaan yksittäinen henkilö eikä mikään instituutio ole onnistunut pitkäjänteisen johdonmukaisesti löytämään riskitasoon nähden muita parempia rahantekopaikkoja pörssikaupoilla – etenkään, jos joutuu maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja.”   -Burton Malkiel

 Ei liene salaisuus, että pidän  markkinoita kohtuullisen tehokkaina ja olen kallellani indeksisijoittamisen suuntaan. Tästä huolimatta en jostain syystä, lähinnä kai epärationaalisesta jännityksen ja säpinän hamuamisesta johtuen malta olla yrittelemättä arvella yhden jos toisenkin sijoitusintrumentin tulevaa käytöstä. Isoan poimia helmiä salkkuun lähinnä terveen järjen ja fundamenttien ahkeran perkaamisen perusteella.

Jos jotain pientä menestystä on pitkällä aikavälillä tullutkin, se on perustunut ainakin alkupäässä silkkaan tuuriin ja senkaltaiseen itsevarmuuteen, jonka perinpohjainen ja autuas ymmärtämättömyys saa aikaan. Vaikkei historiallinen tuotto ole tae tulevasta, historiaa kannattaa opiskella ja vähän muistellakin.

Aloitin sijoittajanurani jo 1990-luvun puolivälissä sangen pienillä panoksilla ja kyse oli lähinnä nollasummapelistä ja kivijalkapankin lihottamisesta korkeilla kaupankäyntikuluilla.

En tiedä kuinka monella lukijoista on ollut ensiautonaan käytetty Lada. Minulla on ollut ja se oli todellinen autoilun korkeakoulu. Samalla tavalla sijoittamisen korkeakouluna on kohdallani toiminut Nokia, johon kohdistin katteellisia ja katteettomia odotuksia, jota treidasin, ostin ja myin, ostin laskevaan kurssiin kuten putoavaa puukkoa ainakin ja lopuksi pistin mäkeen lujalla tappiolla.

Kolmella pytyllä käyneen Ladan myin eräänä vappuyönä merimieskapakan lipevälle portsarille, jonka tiesin joppaavan vanhoja Ladoja Venäjälle siihen aikaan. Niin hyvät kaupat tämä toveri uskoi tehneensä, että kävi varta vasten aamuyöstä tekemässä luovarit ja hakemassa auton pois.

Nokian tunnettua tarinaa en ryhdy kertaamaan. Jos ja kun yhtiö alkaa maksaa kunnollista osinkoa, voin harkita sen palauttamista kokoelmiini. Kysehän on eri firmasta kuin siihen aikaan kun oli olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: meitä neroja jotka omistimme Nokiaa ja sitten niitä toisia.

Muistan lukeneeni Seligsonin perustamisesta ja suhtautuneeni siihen aluksi torjuvasti kuten kaikkeen uuteen ja kummalliseen on näillä lakeuksilla ja niityn perämetsissä totuttu suhtautumaan. Kyse näytti jälleen kerran olevan hurrilaisen herrasväen veijareiden vedätyksestä, jolla pojat aikoivat nyplätä mummoilta markat parempaan talteen. Näin terveeseen arvioon kaikenlaisista rahastoista olin jo tuolloin karvaiden kokemusten ojentamana tullut. Sittemmin olen muuttanut uskoani ja pidän tasapainoista Seligson-salkkua portfolioni kivijalkana.

Voin vakuuttaa, että kiinnostukseni Seligson & Co:n toimintaan on pelkästään ja vilpittömästi oman voiton tavoitteluun pyrkivää vaan ei mainostuksellista tai suositusluonteista.

Seuraavassa videoblogissa lähihistoriaan meitä johdattelee Ari Kaaro ja haastateltavina ovat Peter Seligson, Anders Oldenburg, Jani Homberg sekä taloustoimittaja Helena Ranta-aho. Jos olet videon nähnyt, katso se uudelleen. Niin minäkin tein.

Kun katselee kurssikäyriä, on ollut satumaista onnea, että hyppäsin ulos markkinoilta vuonna 2006, jolloin ostin asunnon.

Videoon pääsee täältä. Enjoy!

Kirjoittaja ja hänen lähipiirinsä omistavat Seligson & Co –rahastoyhtiön tuotteita.