Vaikea vuosi 2018 - lunta tupaan

Pimeä metsä on turvallinen, kodikas ja elävä. Onnellinen se koti, jos lumi tulee tupaan asti.  Seitsemän sijoitusvuotta on takana. Viimeisin oli tavallinen. Sellaista se on.

Salkun kehitys alasalkuittain. 
31.12.2017

Nordnet                     124370                                           

Seligson                      13770 

OP                                  5894 

Degiro                              200                      

Bank Norwegian           6293

Vuoden 2018 loppu, vuoden 2017 luvut sulkeissa.

Oma pääoma   yht     150527      (165062)      ~  - 8,9%

Markkina-arvo            196629      ( 208762)     ~  - 5,8%

Sijoituslaina (0,99%)                            46102    (49700)    

Käteinen ja lyhyet korot                        7830    (6000)    

Korollinen vieras pääoma                   38272    (43700)  ~    -12%

Huolimatta loppusyksyn kurssirytinästä hajautettu kokonaisalkkuni pärjäsi hyvin.  Syyskuun alussa salkun markkinna-arvo kolkutteli ath-tasoa ja oli 227000 euroa. 

Tässä onkin hyvä opetus: speklatiiviset voitot eivät ole voittoja, jos niitä ei realisoi. Olen hyvin huono myymään edes kovalla voitolla. Mistäpä tuon tietää. Tavoite kun on muualla: laadukkaisen yhtiöiden omistaminen ja osinkotulojen kasvattaminen.

Oma pääoma väheni 8,9% ja markkina-arvo 5,8%. 

Samaan aikaan nettovelka väheni 12% eli tavoitteen mukaisesti. Alasalkuista vivutettu Nordnet-salkku  tuli alas 13%, kun Seligsonin indeksisalkku näytti tuottoluvuksi +7,9% p.a. 

Portfolioon upposi talletuksia ja netto-osinkoja yhteensä 12673 euroa,  joten palautusprosentti on vaatimaton. siis huono. Persnettoa tuli.

Sijoitetun pääoman tuotto vuositasolla oli -11.8% ja ROE -16,5%.

Nettogearing                      25,4%

Lainoitusaste                     19,5%  

Hiukan pitemmällä sihdillä säästämistouhu näyttää kohtuullisen lohdulliselta. Seitsemässä vuodessa oma pääoma on kuusinkertaistunut.
Tuottoja tulkitessa on makuasia, mitä yksityiskohtaa korostaa. Osinkosumma kasvoi vuonna 2018 komeasti 13%. Osingot tästä.

Tavoitteet

Tammikuussa 2018 kaavailin vuoden kehitystä seuraavasti. Suluissa  toteutuma.

Tavoitteet 2018 (Toteuma 2018)

• Sijoitussalkun arvo 224000 €  (196629)    
• Säästöprosentti 30 %  (30 %) 
• Laina 50000  (46000)
• Käteinen 12000  (7800)       
• Nettovarallisuus 186000 €   (eläkekuukausia a* 2000 e/kk  ~  7,7 v.) (150000)
• ei muita lainoja (ei)
• Osingot bruttona  7000  (7300)

_______________________________________________________________________

Vuoden 2019 alustava tavoite olkoon sijoituslainan aggressiivisempi kuittaaminen. Laina on alkanut ärsyttää, koska se tuntuu liikaa määrittelevän toimintaani.

 Vipusalkun kanssa pitää olla varovainen ja seurata liikaa markkinaa, kun metsissä kahlailu olisi mukavampaa.

                                   Hyvää Uutta Vuotta!

____________________________________________________________________________

Sivun katselut tänään

96

Sivun katselut eilen

303

Sivun katselut viime kuussa

4 888

Sivun katselujen koko historia

610 508

Q3 2015. Hei me heilutaan

                                  Kota Kainuun merellä


Havahduin kesäretkiltäni huomioon, ettei blogia ole aikoihin päivitetty. 

Näennaisen paljon on tapahtunut. Kurssit ovat huojuneet ja jopa pienimuotoinen romahduskin kesällä meni autuaasti ja huomaamattani ohi. 

Salkun yhteenlaskettu oma pääoma käväisi huipussaan heinäkuun lopulla ja oli 114893 euroa. 

Elokuussa Kiinan pörssin vaikeudet ja monet muut huolet painoivat kurssien optimismia ja 31.8.2015 oma pääoma oli pudonnut tasolle 102696 euroa.

Syyskuun lopussa olen lukemissa 102334 euroa. 

Salkun tuoton ja arvomuutosten seuraaminen on jonkinlaista viihdettä ja hupailua. Varsinaista vaikutusta säästämiseeni sillä ei juuri ole. Ennustamisen sijaan ostan lisää. 

Todellisuudessa sijoittamien - paremminkin säästäminen, rahojen nyplääminen piiloon sen sijaan että hummaisi ne kavereiden kanssa kuppiloissa Caprin terasseilla tai törsäisi turhuuteen - on tavattoman tylsää ja puuduttavaa hommaa. 

Ostan kuukausittain lisää osakkeita, joiden arvelen olevan hyviä sijoituksia ja pidän saaliini kasvamassa tuottoa, tekemässä lukuuni työtä, toivon mukaan ahkerasti. Sillä aikaa kun minä nukun, kuljeskelen metsissä tai mökkeilen. Tai ihan vähän hummailen.

Huolimatta maailman myrskyistä olen jatkanut ostoja. Onhan hauska ostaa silloin kun tuote on halpaa.

Ajatukseni on poimia varojen mukaan laatuyhtiöitä laskujaksoista. Omituisen ja siis ilahduttavan paljon huojuntaa hinnoissa on viime aikoin on nähty, vaikka yhtiöiden perustilanne ei ole  muuttunut. 

Romahduksen myötä hinnat, tarkemmin sanoen arvostustasot - ovat myös kohtuullistuneet. Äkkiä katsoen salkun P/E:n keskiarvo on noin 15. Jos ollaan lähempänä 10 kuin 20, voisi yhtiöitä jo sanoa halvoiksi. Omista osakkeista halvin täälä mittarilla olisi Avance Gas Holding, P/E 2,69x Reutersin mukaan.  

Talletuksissa olen pysynyt keskiarvossa. Olen saanut lisättyä pääomaa noin 750 euroa kuukaudessa ja uudelleensijoittanut osingot. 

Alla kuvaa vuoden aikana tapahtuneesta heilunnasta tuotossa. Verrokkina ova MSCI World NR- ja OMXH 25-indeksit.

Kolmen vuoden jaksolla viime aikojen kuoppaisuus käy ilmi mainiosti.

Ostot heinä-syyskuussa 2015

13.7.15  Kone       20    35,35
15.7.15  Nokia    100    6,10
17.7.15 Vaisala    30    22,99
17.7.15 Fortum    30    15,94

17.8.15  Aspo        100  7,03

14.9.15 Wärtsilä   20   36,82
22.9.15 Kone         15   34,52
24.9.15 Wärtsilä   20   34,69


Lisäksi olen tankannut hyvin pienissä erissä Nordnetin superrahastoja.

Joskus tuntuu idioottimaiselta survoa lisää rahaa sijoitussalkkuun, jonka arvo heiluu sinne tänne. 
Uskon vahvistukseksi on välillä hyvä silmäillä oman pääoman kehitystä vuosien varrella. Lähtötilanteessa oli kulutusluottoa silmät ja korvat täynnä. Nyt harkiten käytetty velkaosuus tuottaa lisää pääomaa. 

Osinkojakin on valunut tilille.

Veli velkaa ottaessa?

Olen pyrkinyt pitämään 0,99% korolla otetun velkavivun tasolla 25% koko portfolion arvosta.

Tarvittaessa siirrän erillisestä puskurirahastosta käteistä Nordnet-salkkuun, jotta 40% osuus kyseisen vipusalkun lainoitusarvosta ( juuri nyt noin 94000 euroa) ei ylity ja Nordnetin superluoton (tällä hetkellä 36000 euroa) korko pysyy kultatasolla. 

Miksi sitten käytän lainaa?

Salkun oman pääoman tuottoa saa edullisessa tilanteessa vivutettua ylöspäin. Laskumarkkinassa on varaa ostaa. Myyntejä kun en aio tehdä.

Huojunta lisääntyy, mutta kun pääpaino on toisaalta halvoissa indeksipapereissa ja toisaalta osinkoyhtiöissä kassavirta tasoittaa vuositasolla tilannetta. Muita velkoja ei ole. Omistusasuntoa ja muuta irtainta en laske tähän leikkiin mukaan. 

Ymmärtääkseni tämän kokoinen velka on aika pieni., jos vertaa sitä monen kanssamatkustajan satojen tuhansien asuntolainoihin, joissa kassavirtaa ei välttämättä  heru lainkaan.

Sijoituslainan korot voi vähentää verotuksessa. Velka on työkalu, joskin taiten käytettävä ja varovaisuutta vaativa.  Salkku on kestänyt tämän kesän pienoisromahduksen hyvin. 

On syytä korostaa, että puhun kaiken aikaa salkun oman pääoman arvosta, en bruttoarvosta. Sen tason voit katsastaa täältä. 

Siellä näkyvät myös osakemäärät ja keskikurssit.


Kiitos mielenkiinnosta.














Opinhaluisille suosittelen Ylen ohjelmasarjaa Mikä maksaa? Tässä linkki  Pertti Haaparantaa käsittelevään juttuun.



_______________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

7 378

Sivun katselujen koko historia

212 344

Tuulimyllyn lämmittäjä. Helmikuu 2015

       - Karvahattuanalyytikko pohtii tuulimyllyn lämmityksen ohella karvahatun olemusta

Näinä aikoina ei mahda olla suurikaan yllätys, että sekä salkkuni oman pääoman arvo että vivutettu  arvo kolkuttelevat kaikkien aikojen korkeimpia lukemia lähes päivittäin. 

Osakemarkkinoilla ollaan nyt hurmiossa, johon näennäisen hyvät uutiset ovat kuin huomaamatta useimmat meistä höynäyttäneet. 

Ukrainassa on saatu aikaan erittäin hauras ja epäilyttävä tulitauko; EKP alkaa mättää markkinoille läjäpäin ilmaista rahaa, öljyn hinta on alhaalla ja markkinakorot ovat sillä tasolla, että suursijoittajat maksavat rahan säilyttämisestä turvasatamissa, jollaiseksi Suomikin on näköjään laskettu. Euro devalvoituu kovaa kyytiä ja teoriassa kaikki on hyvin. 

Osakkeet ovat ainoa mahdollisuus rutiköyhille rikkaille  saada edes hiukan tuottoa, ettei kohtaloksi koidu joutuminen köyhien miljonäärien ukkokotiin, mitä kohtaloa  Scrooge McDuck kovin pelkäsi. 

Yleisenä trendinä näyttäisi olevan nousukausi tai ainakin sen odotus aikana, jolloin tavallisen elämän, makrotalouden kehitys on kokonaan irronnut markkinajohdannaisista. 
Kuplaa siis taidamme rakentaa.

Lisäksi ensimmäiset piensijoittajille tarkoitetut osakkeiden ostovihjeet alkavat esiintyä iltapäivälehdissä, fear-greed-indeksi vihertää ja sijoittajat ostavat osakkeita peläten jäävänsä junasta. 

En osaa arvata, onko tämä suuren onnen tai onnettomuuden edellä vai sittenkin siltä väliltä. Ihmeenä on pidettävä, jos alkuvuoden nousuralli jatkuu kovin pitkään. 

Helmi- maaliskuun taitteessa kevensin salkusta vähemmäksi eniten nousseita osakkeita; hiukan (15%) Fortumia, UPM:n osakkeita ja jopa muutaman Koneen osakkeen. Verotuksellisesti optimaalista kotiutusvaraa on viitisen tuhatta tälle vuodelle. Ensi vuonna neljän vuoden takaiset tappiot jäävät muuten käyttämättä verotuksessa. Kieltämättä on kovaa myydä nousevaan kurssiin. Pieni spekulantti sisälläni kuiskii, että noin ja noin paljon olisi tämäkin noussut jos.-

Syynä 60-70% voittojen osakotiutukseen oli tarve saada lainoitusastetta pienemmäksi.  Nyt se on noin 21%, mitä pidän edelleen liian korkeana. Tavoite tänä vuonna on päästä alle 10% lainoitusasteeseen koko salkun arvosta. 

Otin lainoitusominaisuuden käyttöön joulukuussa 2013 ja kieltämättä oman pääoman kehitys vauhdittui mukavasti. Salkun oman pääoman arvo on lisääntynyt vuoden 2013 lopusta rutkasti ja tuottokin on ollut kohtuullista, lähinnä indeksiä nuolevaa, ei kuitenkaan indeksiä voittavaa, mikä onkin sivuseikka. 

Lisään salkkuuni tasaisesti pääomaa 800-1000 euroa kuukaudessa ja lisäksi osingoista tuleva runsaan 6000 euron kassavirta alentaa edelleen lainoitustarvetta. Tällä erää vipusalkun lainoitusarvosta kolmannes on käytössä.

Lainoituslimiitin ulkopuolelle olen hiljakseen kerännyt indeksiosuusrahastoja ja korkosijoituksia ja muuta likviditeettiä, jotta en joudu vastentahtoisiin myynteihin jonain kauniina aamuna, kun kurssit romahtavat ja rahoitusyhtiö alkaa alentaa arvopapereiden lainoitusasteita.

Helmikuun lopussa salkun oman pääoman arvo oli 109444 euroa. Talletin 958 euroa ja tuottoa tuli 7,6%. Alkuvuoden tuotto oli 19%, mikä osoittaa jotain poikkeuksellista olevan meneillään. Velan ja salkun oman pääoman suhde on 0,26 ja lainoitusaste siten 21%.

Osinkoja tuli USA:sta yhteensä 297 USD eli euroina 262. Eri valuutoissa maksetut osingot jätän kyseisille valuuttatileille odottamaan lisäostoja. 

Vuositasolla helmikuun lopusta 2014 helmikuun loppuun 2015 osinkovirta on jo 5792 euroa, kun se vastaavana jaksona 2013-2014 oli 2882 euroa ja ja sitä edellisenä 2012 -2013 ajanjaksona 1784 euroa. Kuukausien erot alkavat hiukan pienentyä.

Salkun oman pääoman arvo on noussut  vuodessa 79720 eurosta 109444  euroon eli 37%. 
Ahkera säästäminen ja onnenkantamoisena tullut tuottonousu ovat ilmiön takana ja mennyt ei ole tae tulevasta. Tässä nyt lyhyt ajattelu ja pitkä harkinta kisaavat, mitä pitäisi tehdä. 

Edellinen kehottaa "ota rahat ja juokse", jälkimmäinen muistuttaa että 50% lasku edellyttää 100% kasvua, joka taitaa olla vasta menossa ja toisaalta reipas korjausliikekään ei olisi katastrofi vaan mahdollisuus.

Aika näyttää kuinka äijän käy. Odotan ja alan suunnitella ruusupenkkejä.






















______________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

11 564

Syyskuu ja Q3 14 - tulos laahaa

      - punertaa




Talletukset, arvo, tuotto, osingot

Salkun tuotto syyskuussa oli -1,7%. Talletuksia tein 1079€. 

Oman pääoman arvo oli 88622€.

Q3 2014 talletin 3041€,

Arvonnousu 2779 ja tuotto siis - 0,3 %. 

Vuoden alusta talletukset olivat 7833€  eli hyvät 870€ kuukaudessa. 

Arvo nousi 13418 euroa, siis +17,8%. ja tuottoa tuli +7,4%.

Tulosta huononsi Nokian Renkaiden ja muutaman muunkin osakkeen kurssien lasku. Venäjä kummittelee.

Renkaiden ostoa jatkan silti edelleen pienissä erissä pilkkien ja luottamukseni yhtiön tulevaisutteen on säilynyt.

Elekta meni myyntiin stop loss-rajan rikkouduttua ja sen jälkeen kun epäily yhtiön luovasta tilinpidosta  syntyi. Myin myös YIT:n loppuerän.

Tappiollinen seikkailu on ollut Seadrill Ltd, jonka vaiheita olen selostanut aiemmassa merkinnässä.  

Aika näyttää, hätäilinkö turhaan. Jos - niin onnea voittajille. Sitä off shore- toiminnassa tarvitaan. 

Vuoden alusta talletukset olivat 7833€  eli hyvät 870€ kuukaudessa. 

Arvo nousi 13418 euroa, siis +17,8%. ja tuottoa tuli +7,4%.

Syyskuusta 2013 arvonnousua tapahtui 30,4 % ja tuottoa sain 11.5 %. Aivan tuuleen en siis ole kylvänyt rahojani, joskin tuotto on hidastunut kaiken aikaa. Tämä pätee osinkopoimintoihini. 

Seligsonin rahastosalkku puksuttaa tasaista +20 % annualisoitua tuottoa. Noinkohan pitäisi vetää johtopäätökset?

Ilahduttavaa on, että vuositasolla olen kyennyt säästämään keskimäärin yli 1000 euroa kuukaudessa. 

Tapahtumat

Syyskuun osingot euroina               232

Osingot Q3 2014                             659              

Osingot vuoden alusta                   4110

Osingot Q413 - Q314                   4327

Pääomitettu korko vuoden alusta    856

Osingot lisääntyvät vuosittain

Kaupanteko

Osto Kone

Myynti Elekta, YIT

Osto-ohjelma

Kiirettä ostoihin ei ole. Kallista on. Jonkinlaista korjausliikettä odotellaan yleisesti, vaikka kyse voi olla vain volatiliteetin lisääntymisestä.

Tässä vielä SEURANTALISTA.

Kiitos mielenkiinnosta!

___________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa     9237

Rahat pois

Mutta minähän halusin vain istua verannalla syksyisen iltapäivän auringon säteissä keinutuolissa viileää olutta siemaillen.

...Mutta aurinko aiheuttaa melanoomaa, keinutuoli voi keikahtaa ympäri, pää kolahtaa, lasi kaatua tai olut pilata maksan. Riskit voivat toteutua. Niitä on hallittava.

Turvallisuusuhkien poistamisen jälkeen minä sitten könötän  turvavöihin kytkettynä lattiaan pultatussa tuolissa pyöräilykypärä päässä sateessa ja kaljakin on loppunut.

Myynnissä hyvä osake. 

Keväällä iskin silmäni todelliseen löytöön. Tässäpä herkkupala. Tasaista osingonkasvua ja verrokkeihin nähden hyvä, uusi kalusto. Ohjaimissa taitavaksi tunnettu tiimi, puikoissa kasvollinen pääomistaja, vanha kettu. Arvosijoittajan unelma.

Tunnuslukuja:
ROE 47,7
ROI   22
P/E    2,95
P/S 2,36
P/B   1,15

Dividend Yield 16.1
Dividend Yield - 5 Year Avg. 8.05
Dividend 5 Year Growth Rate 25.3
Payout Ratio(TTM) 11.1

Myin tämän herkkupalan. Kyseessä on tietysti Seadrill Ltd.


Kun tarkemmin perkaa, osinkohistoria ei olekaan niin vakuuttava, Yhtiön lainataakka on raskas.

Seadrillin  osinkohistoria ja täällä tarkempi erittely historiasta.

Ostin yhtiötä laskevaan kurssiin  kesäkuusta  lähtien useaan otteeseen. Huonoja uutisia on riittänyt.

Tor Olav Troemin ero, öljyn hinnan lasku,  pääomistajan mahdolliset terveysongelmat ja Ukrainan kriisiin liittyvät Venäjä-pakotteet. huolestuttavat.

Seadrill on hyvä, joskin velkainen yhtiö, joka kärsii off shore -markkinan yleisestä heikkoudesta. Laitteiden käyttöasteet ja päiväansiot alenevat ja Seadrillin talousjohtaja varoitti viime kuussa, että huonot ajat kestävät vielä ainakin pari vuotta.

Tuleva öljyn hinnan kehittyminen ratkaisee, kuinka nopeasti ala toipuu. Tavoitehintoja on alennettu ja yleisesti veikkaillaan, että osinkoa joudutaan leikkaamaan viimeistään 2016, minne on runsas vuosi aikaa. Osinkojen leikkaamista rahastot eivät katso hyvällä ja saattaa olla, että nykyisessä myyntiaallossa on kyse paitsi bulleropaniikista myös sellaisesta, mitä minä en tiedä. Salaliittoteoriat Venäjän panemisesta polvilleen öljyn hintaa manipuloimalla tuskin pitävät paikkaansa.

Oslon pörssissä osakkeen kurssi on laskenut vuoden ylimmästä arvosta 285 NOK arvoon 160 NOK eli 44%. Noustakseen takaisin samalle tasolle Seadrillin pitäisi nousta 124 NOK eli nykyhinnasta +78%, mikä on aika kova nakki.

Jotta pääsisin omilleni (216 NOK) osakkeen arvon pitäisi nousta  56 NOK eli  +35%. Tämä ei ole mikään mahdottomuus sykliselle osakkeelle, päin vastoin on jopa todennäköistä että nousu tapahtuu jollain aikavälillä.

Öljyala on syklistä ja nykyisessä epävakauden tilassa ei ole mitään varmuutta että toipuminen tapahtuisi nopeasti.

Kun piti valita, haluanko jatkaa ostoja laskevaan kurssiin vai lähteä jäähylle, valitsin jälkimmäisen.

Myynti:

Seadrill Ltd  190 kpl. Keskihinta 216 NOK, myyntihinta 160 NOK. Transaktiokulut yhteensä 332 NOK, osingot ennen veroja 872 NOK, Ennen myyntiä SDRL edusti salkussa 3,1% osuutta.

Tappio 10640 NOK  - 1298€

Seadrill: kurssi 1 vuosi

Jokaisessa pilvessä on reunansa.

On tarpeen tuoda asian tämäkin puoli esiin, jotta tappion ottamisen idea hiukan avautuisi. Olen saanut salkun ulkopuolisesta lähteestä pääomatuloa 4k€. Tulosta on jo pidätetty pääomavero ja ensi vuoden verotuksessa vero kuittaantuu tällä myyntitappiolla.

Olisikohan aika ryhtyä vakaisiin osingonkasvattajiin,  Niitä ovat vaikkapa Coca-Cola, PG, Kelloggs tai Colgate-Palmolive ja REIT-osastolta Realty Income. Norjassakin on monta hyvää ja vakavaraista firmaa.

Kuljenko lauman mukana? Kyllä vain. Silloin kun se on järkevää. En pidä riskistä enkä lyö vetoa. Sijoittajat hokevat jonkun amerikkalaisen äijän -jonka nimeä en nyt saa mieleeni -muka lanseeraamaa ajatusta, että pitäisi olla ahne kun muut pelkäävät.

On syytä muistaa myös sanonnan suomalainen ja arkijärkisempi versio, se joka puhuu ahneen lopusta.

Palataanpa syksyiselle lasiverannalle, lämpösäteilijän ja kissan kupeeseen. Keinutuolin sijaan taidan valita laiskanlinnan, sytyttää kynttilän ja kohdistaa muutaman lämpöisen ajatuksen arktisen Karan meren ahavoituneille öljynporaajille. Kyllä te pärjäätte ilman minun pennosiani. 
Taidanpa kietoa kaulaliinan ja vaihtaa villasukat.

Aika nostaa lasi tappiolle. Cheers!

Tuönohjaaja toimeliaana.

Vakaata huojuvaa käyntiä. Maaliskuu 2014. Q1 2014

                Vakaata elämää

Maaliskuu tarjosi kuoppaista kyytiä sijoitussalkulle kuten koko alkuvuosi. Esimerkinomaisesti alla on kuva Nordnet-salkusta, josssa heilunta oli Nordnetin mukaan 18,9%. 

Volatiliteettia lisäsivät tammikuussa USA:n taperingpelot, sittemmin Ukrainan kriisi ja viimeksi Krimin ryöstö ja sen jälkikaikuina USA:n ja EU:n pakotepuheet ja Venäjän vastapakotteiden pelko. 

Markkina on tunnetusti pelokas otus; sanonnan mukaan kuin neuroottinen kissa. Sanonta tekee vääryyttä kissojen suvulle, sillä neuroottista kissaa en ole koskaan nähnyt. Kinskin kissat ovat aina olleet vakaita egoisteja ja opportunisteja. 

Seligsonin rahastosalkku pysyi ladulla jämerämmin, koska Venäjäriskiä ei siellä ole ole kuin indikaattoriksi otettu minimaalinen erä Russian Prosperity Fundia, joka näkyy olevan nyt -40% korvilla. Oston paikka?

Maaliskuun lopussa salkun arvo on 78414€. Talletuksia osinkoja huomioimatta kertyi 1197 euroa ja tulos valui miinukselle 3,14%.

Ykköskvartaali oli lohdullisempi. Talletuksia sain tehtyä 3479€ eli 1160 euroa kuukaudessa, mikä on hyvin puristettu ja tulos jäi karvan verran miinukselle eli -0,22%.



Salkku 28.2.2014                   79720
Talletus maaliskuu                 +1197
Salkku 31.3.2014                   78414

Tulos  maaliskuu                   -2503€  ~  - 3,14%

Osingot 546€

Q1/ 2014

Salkku 1.1.2014                   75204
Talletus Q1                       3479
Salkku 31.3.2014                  78414

Tulos  Q1                        -269€   ~  - 0,22%

Osingot Q1                      634€

Kaupanteko on kuvattu erikseen välilehdellä Portfolio +kaupanteko.

Koneen ja YIT:n osto-ohjelmia jatkoin. Pidättäydyin toistaiseksiNokian renkaiden lisätankkauksesta, johon ajattelin palata osingon irtoamisen jälkeen. 

Lisäsin salkkuun norjalaista vakuutusyhtiötä Gjendidige Forskring ASA sekä amerikkalaista rahastoyhtuötä  Prospect Capital.

PSEC ainakin lupaa maksaa huimaa 12,20% osinkoa kuukausittain, mikä olisi tietysti tuntuva raha köyhälle miehelle. PSEC:n tietoihin -lähinnä mainokseen pääset täältä. 

Kyseessä on hyvin korkeariskinen BDC (business development corporation), julkisen kaupankäynnin kohteena oleva pääomasijoittaja joka rahoittaa pientä ja keskisuurta liiketoimintaa. Johtotiimiä pidetään pätevänä. CEO John F. Barry hankki lisää firman osakkeita.

Morningastarin kokonaiskuva:

Koneen osto-ohjelma loppusuoralla

Vuoden 2014 alusta lähtien olen ostanut Helsingin pörssin ehkä kirkkainta tähteä, hissiyhtiö Konetta yhteensä 280 kpl muutamassa erässä tasaisesti laskevaan kurssiin. Koneen kilpailuetua pidetään hyvänä.

Erät ovat olleet kooltaan pienehköjä ja hinta on valunut välillä 32,98 -28,04€. Keskihinta on nyt 30,34€. Välissä irtosi osinko. Yhtiö on edelleen järkyttävän kallis mutta hyvässä kunnossa ja nähtäväksi jää, saanko keskihintaa alemmaksi nykyisen markkinahäiriön jatkuessa. 

Thomson Reutersin tietokantaan perustuen pitkän aikavälin odotukset ovat vähintäänkin tyydyttävät. Venäjän kriisi ei ymmärtääkseni Konetta ajan oloon hetkauta; sen sijaan Kiinan talouden yskiminen voi aiheuttaa tilapäisiä vaikeuksia. Ilmeisesti jatkan osto-ohjelmaa hissukseen. Kun pääomistaja ostaa, osta... Koneen osuus salkusta on 7,76%. 4-Traders-näkymä täällä.

Toinen silmälläpidon kohde on Nokian Renkaat, joka yhteen väliin näytti olevan vapaassa pudotuksessa. 

Olen ajatellut katsella osingon irtoamisen jälkeisen hulabaloon ja käydä sitten kiinni. Arvelen parhaaksi odottaa tilanteen vakiintumiseen saakka. Nythän käytännössä kukaan ei tiedä, miten Krimin tilanne päättyy. Toisaalta tälläkin hetkellä NRE on kallis ja P/E yli 21.

Varoituksen sanoja on täällä. Kim ja Tom Lindström jatkavat blogissaan ajatuksilla, jotka allekirjoitan:

"On lähes sääntö, että aloitamme ostot liian aikaisin. Myönteistä tässä on, että laskeviin kursseihin on helpompaa ostaa. Kassan hallinta on ainoa ongelma, koska joutuu pitämään huolta siitä että kassa riittää siihen saakka, kun markkinat kääntyvät nousuun. Vaikka alussa ostetut osakkeet saattavat näyttää kalliilta, muodostuu keskihankintahinta tällaisessa ostostrategiassa yleensä erittäin edulliseksi.

Oletamme, että sodan todennäköisyys on erittäin pieni. Olemme valmiita ottamaan riskin, että yhtiöidemme omaisuuksia sosialisoidaan. Krimin ja sen etnisten vähemmistöjen tulevaisuuden suhteen olemme pessimistisiä. Mielestämme Ukraina tulee menettämään Krimin tavalla tai toisella, koska Putinia tuskin voidaan pakottaa luopumaan saaliistaan."



P.S. Alunperin kiinnostuin Koneen tarinasta luettuani Pekka Herlinistä kertovan kirjan Koneen ruhtinas. Suosittelen.

"– Koskaan ennen tai koskaan sen jälkeen eivät Suomessa muutamat yritysjohtajat . . . ole niin suoranaisesti, niin avoimesti ja niin itsekkäästi puuttuneet keskinäiseen valtakunnan politiikkaan kuin silloin..."
                                                                                  - Johannes Koroma