Q12020 Miestä päiväksi ja koiraa viikoksi

Salkkujen arvo on tullut vuoden alusta alas 21% eli 36 k€. Vola on hirmuista. En ole tehnyt muuta kuin pysynyt nahoissani, makaillut ritsillä ja kantanut riskiä. Päivävaihtelut ovat ajoittain tuhansia euroja suuntaansa. Tässä tilanteessa ei auta kuin ostella lisää halventuneita osakkeita, kun rahaa sattuu olemaan. Päähuomio on ollut laadussa. Markkina ei ole vieläkään kovin halpa, joskin alelaarissa on jo tavaraa. 

Erityisesti USA pysyy sietämättömän korkeissa lukemissa. Shillerin PE on 25.
Lisätty osakeriskiä pienillä summilla OP:ssa.

Fortum
Neste
Nokian Renkaat
Revenio
Wärtsilä
Qt
Maailman indeksi

Kaikkien salkkujen yhteenlaskettu pääoma on 167000 euroa ja markkina-arvo 27000€ lainan kanssa 194000€. 

Nettogearing on 16%. Nordnetin superluoton korko on 0,99%. Rahoitustilanne on siis ainakin toistaiseksi tyydyttävä. 

Tappiota on turha vielä laskea; saattaa tippua vielä 50%, mutta nousee heti kun jotain lohdullista aletaan diskontata ja arvellaan että kyllä tästä selvitään. 

Vakuusarvojen laskun varalle pohdin toimia. riippumaton marginaali on pantava hakuun kun käteinen on vähissä. Seligsonin salkku on vielä kolmanneksen voitolla. Siitä on turha myydä mitään.  

Uusille sijoittajille tämä on oppimisen tilaisuus. Tämän jälkeen on rokotettu liiallista ylimielisyyttä ja riskin ahnehtimista vastaan. Vahvaa mahaa tämä vaatii, onneksi sitä on, vahvuutta ja mahaa.

Suositeltavaa on ottaa iisisti ja pitää jonkinlaista päiväkirjaa tuntemuksista. Se on tärkeä historiallinen dokumentti joskus myöhemmin. Fyysiset kivut ja yöllist kauhut ovat tärkeimmät raportoitavia. Vaikka olsi tervekin.

ihmisen mieli kehittää kuviteltuja kauhuja. Harmi voi saada mahan sekaisin. Mitään hätää ei kuitenkaan ole, kun pysyy aloillaan, jatkaa sitten matkaa, pesee kätensä ja on varovainen. 

Vyötäkin voi kiristää.

Mennään syyskuussa paniikkiin joukolla (tai lokakuussa)

Pimeneviä iltoina on siihen taipuvaisen aika masentua ja lyödä läskiksi. Hiiteen ruska ja säteilevän ilman kristallinen, jäätävä kuulaus.

Riski ja harkittu riski

Taantuman mahdollisuudesta puhutaan nyt joka tuutissa. Tohtori Tuho on herännyt. Asiantuntijat kertovat varmana tietona, että uusi aiempia rajumpi lama iskee USA:n kautta marraskuusta 2019 alkaen. Italialaiset haluavat tuhlata, vaikka ovat hyvin varakkaita. Englanti haluaa mököttää saarellaan. Trump on tullut taas ihan kahjoksi. Elvyttää ihan uhallaan, laskee ruoja veroja ja on rakastunut Pohjois-Korean pulskaan diktaattoripoikaan. Suomen hallitus askartelee irtisanomissuojan romuttamiseksi, vaikka maassa on jättimäinen työttömyys. Asunnot, virtuaalivaluutat, kannabis ja vertaislainat ovat kuplassa. Kehoittavat pitämään kaiken käteisenä tai mieluummin kaivamaan niin syvälle maahan, ettei kukaan löydä. Henki haisee ja tuppi heiluu, karavaanin koirat haukkuvat.

En oikein osaa suhtautua tähän. Lypsäviä lehmiä ei kannattaisi panna teuraaksi ainakaan omassa navetassa vain sillä perusteella, että joku oli kirkolla kuullut puhuttavan maailmanlopusta. Haanpää tosin on sellaisenkin tapauksen kirjannut.

Salkku tuottaa kassavirtaa sen verran, että jos pahin tapahtuu, markkina-arvon sulamisella ei sinänsä ole merkitystä, mikäli kykenen pitämään rahoittajan eli Nordnet-pankin tyynenä. Poikkimenemisen ahdollisuus on aika pieni.  Pakkohan tämä on katsoa.

Juuri saamani tiedon mukaan pmaailmanlaajuinen pankkikriisi alkaa tällä viikolla perjantaiaamuna klo 10.22. On mielenkiintoista nähdä, menenkö silloin paniikkiin. Ja menevätkö muutkin?

Sharevillessa on mainio kuva asiasta.

Tammikuu -syyskuu 2018

Syyskuussa osinkoa maksoivat Wärtsilä ja kiinteistöyhtiö STAG yhteensä 205 euroa. Vuoden alusta saadut brutto-osingot ovat yhteensä  6487 euroa. Nettona salkkuun on tuloutunut lainaa lyhentämään 5001 euroa ja kaikki osingot on sijoitettu uudelleen.

Uutta pääomaa talletin vuoden alusta lähtien 6397 euroa. Näin koko portfolioon lisätty uusi pääoma on yhteensä 11398 euroa eli 1266 euroa kuukaudessa. Säästöaste on 22%.

Osinkokertymä kasvaa hiljalleen.

Koko salkku

Markkina-arvo                    223464                       

Oma pääoma                      173566                       

Sijoitusvelka 0,99%             49898                         

Käteinen ja lyhyet korot     6754

Vieras korollinen pääoma  43144

Nettogearing  (  vieras pääoma/ oma pääoma)    25%

Lainoitusaste ( vieras pääoma/ markkina-arvo)   19%

Nousun tässäkin vaiheessä osakkeiden osuus portfoliosta on 125%. 

Osakeallokaatio

Seuraavassa tarkastelen salkkuni suurimpia yksittäisiä omistuksia. Nordnetin pääsalkku näyttää tältä. Huolimatta laajasta hajautuksesta koko portfoliossa osakepoiminnat ovat hyvinkin keskittyneitä. Seitsemän suurinta yhtiötä kattaa 50% koko salkusta. 

Osakesektorit 21.9.18 Morningstarin mukaan. Mukana myös indeksirahastot ja etf:t.

Sektorijakaumassa vertailuindeksinä on maailmaindeksi. Allkokaatiossa korostuvat kiinteistöt ja teollisuus, alipainossa on teknologia.

Alipainossa Amerikka ja Aasia, ylipainossa euron ulkopuoliset pohjoismaat. 

Arvostuskertoimien perusteella salkku on kovin kallis.

Tuotto vuoden alusta on 6%. Alla koko porfolion kehitys perustamishetkestä lähtien. Nousukauden aikana olen nippa nappa pysynyt indeksien kyydissä. Saatu lisäarvo on lähinnä viihteen puolella. Hauskaahan asioiden luuraaminen on!

Top 10 Hodings Breakdown

Kumulatiivinen kehitys. Säästöprojekti etenee. Seuranta antaa lohtua notkoissa.

Hyvää syksyä kanssamatkustajille! Olkaa varovaisia sen paniikin kanssa.


______________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

6 618

Sivun katselujen koko historia

589 100

Sivun katselut tänään

78

Sivun katselut eilen

191

Q1 2016. Polkumylly ja teurastuspuuhia.

Muuan maailmanhistorian merkkimies heittäytyi perin runolliseksi uudenvuoden yönä kauan sitten. - Kuka? (  - vastaus lopussa..*)

Joskus minä vihaan isoa kaupunkia,
kuinka kaunista ja miellyttävää on olla täällä,
joskus en koskaan haluaisi palata.

Lapset odottavat meitä ovella myrskylyhtyjen kanssa,
lumimyrsky raivoaa ulkopuolella,
kuinka paljon parempaa on tarinoida takan äärellä.

Omaatuntoani kalvaa se, että meillä ovat asiat täällä niin hyvin
mutta minun on pian palattava polkumyllyyn.



Maaliskuussa osinkoja on tullut bruttona 933 euroa, jotka verojen jälkeen palautuvat salkkuun.

Osinkokertymän näkymä ulottuu puoleen väliin huhtikuuta.

Summat linkin takana.

Seligson-salkun allokaatio.

Seligsonin salkun historiaa.

Sama aika Nordnetilla. Olen kehnompi aktiivisijoittaja kuin indeksi.

Tässä linkki koko salkkuun.

Velkaisuus.

Kuten kuviosta näkyy, sijoituslaina on roihahtanut yli äyräiden. Se kyllästyttää. Miksi polkea? Olen päättänyt tehdä asialle jotain ja ryhtyä panemaan teuraaksi osan yhtiöistä. Turhat rönsyt ja tappiolla olevat omistukset on syytä myydä.

Teurastuslista.

Alustava listaus suunnitelluista myynneistä on seuraava:

-Avance Gas Holding kokonaan. Tappiolla 36%.
-Aspo  (25%). Hyvä yhtiö, rahaa on saatava. +-
-Elisa 33%. Voitolla 120%. 
-Fortum 33%. Tappiolla 14%.
.Nokia 25%. Hiukan tappiolla.
-Nokian Renkaat 20%. Voitolla.
-Investor 100%. Omistan samoja yhtiöitä indeksin kautta.
.QQQ 100%. Voitolla 80%. Omistan yhtiöt toista kautta.


Näillä myynneillä kustannusvaikutus verotukseen olisi neutraali. Allokaatiossa pienet yhtiöt korostuvat hiukan. Nykyinen Nordnetin sijoituslaina 42000 euroa 0,99% korolla puolittuu ja koko portfolio on paremmassa asemassa tulevaa varten - on se millainen hyvänsä. Myyn vain osan ja jatkan myyntejä edelleen.

Tavoite on reilusti alle 10% vipu, jonka voisi maksaa pois kuukausittain 12 kuukauden aikana pidättymällä lisäostoista. 

Kaikki korkopositiot ajattelin myös realisoida, sen mitä kevään myynneistä enää jäi.

TAVOITE ON VELATON SALKKU.

Nämä ovat alustavia suunnitelmia.  Vaikutus tuleviin osinkotuottohin olisi 0,04* 42000 =1680. Ei kohtuutonta.

Velka on rasite.  Meno mahdolliseen taantumaan 42 k€ velkalastissa estäisi lisäostot. Koska ajoittaminen  ei onnistu, nyt on yhtä hyvä aika myydä kuin koska tahansa. 






Mitäs tuumaatte?












______________________________________________________________

Sivun katselut tänään

142

Sivun katselut eilen

352

Sivun katselut viime kuussa

11 220

Sivun katselujen koko historia

287 480

_



_______________________________________________________________

*Tuntematon runoilija on propagandaministeri ja kielen virtuoosi Joseph Goebbels päiväkirjassaan 31.12.1940. Barbarossa-suunnitelma oli valmistunut kaksi viikkoa aikaisemmin. Runo on julkaistu Paavo Rantasen teoksessa Suomi kaltevalla pinnalla. Suomentajaa ei mainita.

Tuulimyllyn lämmittäjä. Helmikuu 2015

       - Karvahattuanalyytikko pohtii tuulimyllyn lämmityksen ohella karvahatun olemusta

Näinä aikoina ei mahda olla suurikaan yllätys, että sekä salkkuni oman pääoman arvo että vivutettu  arvo kolkuttelevat kaikkien aikojen korkeimpia lukemia lähes päivittäin. 

Osakemarkkinoilla ollaan nyt hurmiossa, johon näennäisen hyvät uutiset ovat kuin huomaamatta useimmat meistä höynäyttäneet. 

Ukrainassa on saatu aikaan erittäin hauras ja epäilyttävä tulitauko; EKP alkaa mättää markkinoille läjäpäin ilmaista rahaa, öljyn hinta on alhaalla ja markkinakorot ovat sillä tasolla, että suursijoittajat maksavat rahan säilyttämisestä turvasatamissa, jollaiseksi Suomikin on näköjään laskettu. Euro devalvoituu kovaa kyytiä ja teoriassa kaikki on hyvin. 

Osakkeet ovat ainoa mahdollisuus rutiköyhille rikkaille  saada edes hiukan tuottoa, ettei kohtaloksi koidu joutuminen köyhien miljonäärien ukkokotiin, mitä kohtaloa  Scrooge McDuck kovin pelkäsi. 

Yleisenä trendinä näyttäisi olevan nousukausi tai ainakin sen odotus aikana, jolloin tavallisen elämän, makrotalouden kehitys on kokonaan irronnut markkinajohdannaisista. 
Kuplaa siis taidamme rakentaa.

Lisäksi ensimmäiset piensijoittajille tarkoitetut osakkeiden ostovihjeet alkavat esiintyä iltapäivälehdissä, fear-greed-indeksi vihertää ja sijoittajat ostavat osakkeita peläten jäävänsä junasta. 

En osaa arvata, onko tämä suuren onnen tai onnettomuuden edellä vai sittenkin siltä väliltä. Ihmeenä on pidettävä, jos alkuvuoden nousuralli jatkuu kovin pitkään. 

Helmi- maaliskuun taitteessa kevensin salkusta vähemmäksi eniten nousseita osakkeita; hiukan (15%) Fortumia, UPM:n osakkeita ja jopa muutaman Koneen osakkeen. Verotuksellisesti optimaalista kotiutusvaraa on viitisen tuhatta tälle vuodelle. Ensi vuonna neljän vuoden takaiset tappiot jäävät muuten käyttämättä verotuksessa. Kieltämättä on kovaa myydä nousevaan kurssiin. Pieni spekulantti sisälläni kuiskii, että noin ja noin paljon olisi tämäkin noussut jos.-

Syynä 60-70% voittojen osakotiutukseen oli tarve saada lainoitusastetta pienemmäksi.  Nyt se on noin 21%, mitä pidän edelleen liian korkeana. Tavoite tänä vuonna on päästä alle 10% lainoitusasteeseen koko salkun arvosta. 

Otin lainoitusominaisuuden käyttöön joulukuussa 2013 ja kieltämättä oman pääoman kehitys vauhdittui mukavasti. Salkun oman pääoman arvo on lisääntynyt vuoden 2013 lopusta rutkasti ja tuottokin on ollut kohtuullista, lähinnä indeksiä nuolevaa, ei kuitenkaan indeksiä voittavaa, mikä onkin sivuseikka. 

Lisään salkkuuni tasaisesti pääomaa 800-1000 euroa kuukaudessa ja lisäksi osingoista tuleva runsaan 6000 euron kassavirta alentaa edelleen lainoitustarvetta. Tällä erää vipusalkun lainoitusarvosta kolmannes on käytössä.

Lainoituslimiitin ulkopuolelle olen hiljakseen kerännyt indeksiosuusrahastoja ja korkosijoituksia ja muuta likviditeettiä, jotta en joudu vastentahtoisiin myynteihin jonain kauniina aamuna, kun kurssit romahtavat ja rahoitusyhtiö alkaa alentaa arvopapereiden lainoitusasteita.

Helmikuun lopussa salkun oman pääoman arvo oli 109444 euroa. Talletin 958 euroa ja tuottoa tuli 7,6%. Alkuvuoden tuotto oli 19%, mikä osoittaa jotain poikkeuksellista olevan meneillään. Velan ja salkun oman pääoman suhde on 0,26 ja lainoitusaste siten 21%.

Osinkoja tuli USA:sta yhteensä 297 USD eli euroina 262. Eri valuutoissa maksetut osingot jätän kyseisille valuuttatileille odottamaan lisäostoja. 

Vuositasolla helmikuun lopusta 2014 helmikuun loppuun 2015 osinkovirta on jo 5792 euroa, kun se vastaavana jaksona 2013-2014 oli 2882 euroa ja ja sitä edellisenä 2012 -2013 ajanjaksona 1784 euroa. Kuukausien erot alkavat hiukan pienentyä.

Salkun oman pääoman arvo on noussut  vuodessa 79720 eurosta 109444  euroon eli 37%. 
Ahkera säästäminen ja onnenkantamoisena tullut tuottonousu ovat ilmiön takana ja mennyt ei ole tae tulevasta. Tässä nyt lyhyt ajattelu ja pitkä harkinta kisaavat, mitä pitäisi tehdä. 

Edellinen kehottaa "ota rahat ja juokse", jälkimmäinen muistuttaa että 50% lasku edellyttää 100% kasvua, joka taitaa olla vasta menossa ja toisaalta reipas korjausliikekään ei olisi katastrofi vaan mahdollisuus.

Aika näyttää kuinka äijän käy. Odotan ja alan suunnitella ruusupenkkejä.






















______________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

11 564

LISÄYS: Nokian Renkaat

          Lieneekö näin?


Nokian Renkaat on ruplan imussa rojahtanut liki 6 %. Koska kyseessä on hyvä yhtiö, jonka Venäjä-riski on leivottu kurssiin moneen otteeseen, ostin hiukan lisää. 

Osto NRE1V  30 kpl a 19,47€.

Seuraava osto alle 19€.

Yhtiö voisi tulla ulos ja kertoa ajatuksistaan, oli kielteistä tai ei. 
Tulosvaroitus roikkuu ilmassa.

Osta, myy, lainaa, älä varasta. Toukokuu 2014 ja velkavivun kritiikki

Kesä alkaa tulla. Isommin en ole ehtinyt sijoitusasioita pohtia. Aika on mennyt mökillä ulkoilmaelämää viettäen.

Sijoitussalkun arvo nousi toukokuussa tasolle 83963€, mikä on jälleen oman pääoman ATH. Tuotto toukokuulle on +3,8% ja tuotto vuoden alusta +6,3%. Salkun arvo on noussut vuoden alusta 8779€, mikä vastaa 11,6% lisäystä.

Pääomaa talletin alkuvuonna 4010€ eli 802€/kk. Säästämisvauhti on edelleen hyvä. Nykymuotoisen portfolion historia alkaa helmikuussa 2012 ja alkuaikoina talletetut summat ovat olleet suurempia.


Laskelma
Salkku 30.4.2014  80544
Talletus toukokuu  351

Salkku 30.5.14
Nordnet  77796
Seligson   6167
Yhteensä  83963

Tulos 3068= + 3,8 %

Salkku 31.12.2013     75204
Talletus 1 .5/14         4010  (=  802 €/kk)
Tulos 799653- 75204  = 4749€ ~  +  6,31 %

12/5 * 6,31% ~  15,1% (ennuste vuositasolla).


Salkun arvon nousu  vuoden alusta  75204 eurosta 83963 euroon. Kasvua 8759€   ~ +11,6 %

Ennuste viivoitinanalyysilla salkun arvosta 12/5 * 11,92% = 27,9%  ~~ 96186 vuoden lopussa. Tällä näkymällä saattaa 100000 euron tavoite mennä rikki ennen vuotta 2015.

Leveroitu arvo 31.5.14   on 115607€.

Lainan osuus 31654€  ~27,4% salkun arvosta ja
37,7 % omaan pääomaan verrattuna. Salkun lainoitusarvo on 72785€  (+ Seligsonin omistus 6167 = 78952).

Korkoa toukokuussa maksoin  99€, Pääomitettu korko vuoden alusta 344€.

Osingot vuoden alusta 3403€.

Korkoennuste 1621€ / vuosi.


Tapahtumat

Osingot toukokuu 2014   ~   572€.

Uusia ostoja ovat STAG Industrial (REIT) ja Procter& Gamble.
Lisäyksiä Nokian Renkaat, GJF ja Elekta.

Procter & Gamble on osinkoaristokraatti. Analyysia täältä ja täältä. Ostin pienen erän lähellä 52 viikon huippuja ja odottelen rauhassa lisäostojen mahdollisuutta.

STAG Industial inc on teollisuushalleja omistava REIT, josta Brad Thomas povaa uutta Realty Incomen veroista kuukausiosingon maksajaa. Suomenkielinen mainio esittely löytyy Osinkosijoittajan blogista.

_______________________________________________________________________



Lainan osuus salkussa on päässyt karkaamaan varsin korkeaksi.

Alan hiukan aanailla, ettei pörssivälitysyhtiö ole mikään hyväntekeväisyyslaitos. Sieltä tuli höveli tarjous nostaa limiittiä, mihin myös tartuin ja shoppailin sitten mielestäni laadukkaita yhtiöitä.

Pohdin juuri, pitäisikö minun olla huolissani korkeasta lainoitusasteesta. Ihmismieli on ihmeellinen. Kun viimeksi ostin uuden auton ei 40000€ autolaina paljoa hätkäyttänyt. Se on maksettu aikoja sitten.  - Tuottavaan sijoitukseen otettu laina tuntuu jotenkin väärältä vempuloinnilta.

Asiaa ei auta nettipokeria yökaudet pelailevan sukulaismiehen varoittelu pörssihuijarin kovasta kohtalosta, leskistä, orvoista ja vararikon savuavilla raunioilla tuhkaa päälleen sirottelevasta sijoittajasta, joka kaapii paiseitaan ruukunsirpaleella.

Velkaa käyttäen olen saanut salkun oman pääoman tuottoa nostettua nopeasti. Varaa lyhennykseen on 800-1000€ kuukaudessa maailman tappiin tai niin kauan kuin elonpäiviä riittää.

Laskeskelin, että pahin skenaario, minkä vivutettu salkku kestäisi olisi 75% pörssiromahdus, mikäli lainoitusarvot pysyisivät nykyisellään (mitä ne eivät tee).

Suuren kriisin, esimerkiksi laajan kansainvälisen sodan, ydinreaktorionnettomuuden tai muun katastrofin kohdatessa paraskaan hajautus ei auttaisi vaan joutuisin pakkorealisointeihin.

Toisaalta normaalielämässä korot voi vähentää verotuksessa pääomatulosta ja jos portfolioni olisi yritys, sen nettogearing olisi turvallisella tasolla. Osinkotuotto on kohtalaisen hyvä ja salkussa on muutamia osakelajeja (PSEC, STAG), joiden osingot kuittaavat korkoa kuukausittain.

Lienee viisainta silti malttaa kaupankäynnin kanssa ja lisätä pääomaa tasaiseen tahtiin.

Jostain muistan lukeneeni sijoitusviisaan lausahduksen, että sijoittaminen voi olla hauska harrastus, jos sijoittaa omalla rahalla mutta muuttuu työksi, jos ryhdytään sijoittamaan velkarahalla,  - Ja työntekoahan tässä yritetään vältellä?

Velan käytöstä varoitellaan ja syystä. Ahneus ja pelko lyövät tässäkin kättä.

__________________________________________________________________

Ja vielä silmäys salkun arvopapereihin tuottohistorian valossa. Yllättäjä on Elisa.

Ja sama kuvana. Pidän Morningstarin salkkumanagerista. Sillä saa kaikki tiedot yhteen paikkaan.

Sivulle Seuranta, linkkejä ja työkaluja olen lisännyt seurantalistan.


_______________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

8 072

Pari sanaa Seligsonista. Pala historiaa ja vanha Lada

”Kukaan yksittäinen henkilö eikä mikään instituutio ole onnistunut pitkäjänteisen johdonmukaisesti löytämään riskitasoon nähden muita parempia rahantekopaikkoja pörssikaupoilla – etenkään, jos joutuu maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja.”   -Burton Malkiel

 Ei liene salaisuus, että pidän  markkinoita kohtuullisen tehokkaina ja olen kallellani indeksisijoittamisen suuntaan. Tästä huolimatta en jostain syystä, lähinnä kai epärationaalisesta jännityksen ja säpinän hamuamisesta johtuen malta olla yrittelemättä arvella yhden jos toisenkin sijoitusintrumentin tulevaa käytöstä. Isoan poimia helmiä salkkuun lähinnä terveen järjen ja fundamenttien ahkeran perkaamisen perusteella.

Jos jotain pientä menestystä on pitkällä aikavälillä tullutkin, se on perustunut ainakin alkupäässä silkkaan tuuriin ja senkaltaiseen itsevarmuuteen, jonka perinpohjainen ja autuas ymmärtämättömyys saa aikaan. Vaikkei historiallinen tuotto ole tae tulevasta, historiaa kannattaa opiskella ja vähän muistellakin.

Aloitin sijoittajanurani jo 1990-luvun puolivälissä sangen pienillä panoksilla ja kyse oli lähinnä nollasummapelistä ja kivijalkapankin lihottamisesta korkeilla kaupankäyntikuluilla.

En tiedä kuinka monella lukijoista on ollut ensiautonaan käytetty Lada. Minulla on ollut ja se oli todellinen autoilun korkeakoulu. Samalla tavalla sijoittamisen korkeakouluna on kohdallani toiminut Nokia, johon kohdistin katteellisia ja katteettomia odotuksia, jota treidasin, ostin ja myin, ostin laskevaan kurssiin kuten putoavaa puukkoa ainakin ja lopuksi pistin mäkeen lujalla tappiolla.

Kolmella pytyllä käyneen Ladan myin eräänä vappuyönä merimieskapakan lipevälle portsarille, jonka tiesin joppaavan vanhoja Ladoja Venäjälle siihen aikaan. Niin hyvät kaupat tämä toveri uskoi tehneensä, että kävi varta vasten aamuyöstä tekemässä luovarit ja hakemassa auton pois.

Nokian tunnettua tarinaa en ryhdy kertaamaan. Jos ja kun yhtiö alkaa maksaa kunnollista osinkoa, voin harkita sen palauttamista kokoelmiini. Kysehän on eri firmasta kuin siihen aikaan kun oli olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: meitä neroja jotka omistimme Nokiaa ja sitten niitä toisia.

Muistan lukeneeni Seligsonin perustamisesta ja suhtautuneeni siihen aluksi torjuvasti kuten kaikkeen uuteen ja kummalliseen on näillä lakeuksilla ja niityn perämetsissä totuttu suhtautumaan. Kyse näytti jälleen kerran olevan hurrilaisen herrasväen veijareiden vedätyksestä, jolla pojat aikoivat nyplätä mummoilta markat parempaan talteen. Näin terveeseen arvioon kaikenlaisista rahastoista olin jo tuolloin karvaiden kokemusten ojentamana tullut. Sittemmin olen muuttanut uskoani ja pidän tasapainoista Seligson-salkkua portfolioni kivijalkana.

Voin vakuuttaa, että kiinnostukseni Seligson & Co:n toimintaan on pelkästään ja vilpittömästi oman voiton tavoitteluun pyrkivää vaan ei mainostuksellista tai suositusluonteista.

Seuraavassa videoblogissa lähihistoriaan meitä johdattelee Ari Kaaro ja haastateltavina ovat Peter Seligson, Anders Oldenburg, Jani Homberg sekä taloustoimittaja Helena Ranta-aho. Jos olet videon nähnyt, katso se uudelleen. Niin minäkin tein.

Kun katselee kurssikäyriä, on ollut satumaista onnea, että hyppäsin ulos markkinoilta vuonna 2006, jolloin ostin asunnon.

Videoon pääsee täältä. Enjoy!

Kirjoittaja ja hänen lähipiirinsä omistavat Seligson & Co –rahastoyhtiön tuotteita.