Vuoden 2015 tulos ja salkun tarina

Työstä käy

Vuosi 2015 on päättymässä ja on aika katsoa, kuinka kävi. Kun lonasin sijoitussalkun historiaa, ajattelin tarpeelliseksi todeta ääneen sen, mitä olen jo aiemmin ihmetellyt ja ihaillut. Korkoa korolle -efektillä on huiman suuri vaikutus tuottoon. 

Toinen havainto on osinkojen kertymisen aiheuttama motivaatiolisäys ja erityisesti osinkojen uudelleen sijoittamisen järkevyys. On ainakin omasta mielestäni paljon mukavampaa saada koko ajan kasvavaa kassavirtaa ja sijoittaa sitä uudelleen omasta mielestä parhaisiin kohteisinn kuin seurata indeksisalkun matamista kohti korkeuksia. Indeksisijoittaminen olisi ilman muuta verotehokkaampaa ja jopa halvempaa kuin suorat osakesijoitukset, mutta se huvi jää pois. Jatkuva positiivinen palaute osinkojen muodossa saa ainakin minut ymmärtämään, että tämä touhu kannattaa. 

Ei  tohdi lopettaa, vaikka käynti on heiluvaa ja huojuvaa. 

"- Semmottista tää elämä on, meittien tämmöttien ihmisten." sanoi Leppäsen Preeti.

On niitä hyviä päiviä ja sitten niitä toisia.

Kolmas ja ehdottomasti tärkein havainto on sitkeän ja tasaisen säästämisen teho, kun aikaa kuluu vähänkin pitempään.

Ilman huolellista kirjaamista menee helposti hakoteille. Ihmisen muisti on kovin valikoiva ja suoranaisesti valehtelee tärkeissäkin asioissa. Havahduin huomaamaan, ettei pitävää ja luotettavaa kirjanpitoaineistoa ole käytössäni kovin pitkältä ajalta. 

Kun aloittelin tätä säästöprojekstia muutama vuosi sitten, käsitykseni taloudesta, yhtiöistä ja arvopapereista olivat kovin hatarat. En kärsinyt varsinaisesti rahanpuutteesta. Rahaa riitti ja jos se loppui, saattoi aina lainata lisää. 

Korkoa korolle -ilmiö toimi kuitenkin minua vastaan ja kun herätyksenomaisesti ryhdyin maksamaan pois kulutusluottojani, päässä naksahti. Tämä toimii siis toisinkin päin.

Kun kaikki velat oli kuitattu, käytössä oli yllättävän suuria summia, jotka olivat aiemmin menneet lainojen hoitokuluihin ja lyhennyksiin. 

Vuonna 2012 ryhdyin järjestelmälliseen säästöprojektiin. Aiemmin olin ollut Seligsonin rahastoasiakkaana ja talletellut myös Osuuspankin rahastoihin. Pesämuna salkulle tulee sieltä. 

Hajanaista tuurilla sijoittamista oli ollut 1990-luvulta lähtien. On sanottava suoraan, etten tuolloin oikeasti tiennyt mitä tein. Nokia, Elqotec, Balansor ja sittemmin A Company Finland, Elektrobit, TJ Group ja Talvivaara olivat merkkipylväitä "sijoittajan" Via Dolorosani varrella. 

Muistelma siltä ajalta on linkin takana.

Siirryin Nordnetin asikkaaksi, aloitin tämän päiväkirjablogin pitämisen ja suunnittelin alustavan strategian, jota voin edelleen pitää kunniassa.

Jatkossa motto on defensiivinen indeksoitu ydin ja vielä defensiivisemmät ja isoa osinkoa 

mahdollisimman paljon jakavat satelliitit.

Seuraava askel on tämä blogi. Se on ensisijaisesti päiväkirja, mutta toivon mukaan antaa 

ryhtiä perin impulsiiviselle ja   intuitiiviselle tavalleni tehdä äkkinäisiä päätöksiä, 

Tee vähemmän kauppaa. Fundamentit ja taustat pitäisi käydä tarkoin  lävitse.

Iskusanoja ovat hajautus, hajautus ajallisesti. hajautus maantieteellisesti ja toimialoittain.  

Muista myös korot, Muista kiinteistöt. Muista käteinen.

Indeksin tasolle pääseminen on hyvä tavoite, jos haluaa välttämättä askarrella osakkeiden

ja ties minkä tunnuslukujen kanssa. 

Alla olevassa taulukossa tätä matkaa on kuvattu omin luvuin. 

On ehkä aiheellista hiukan selittää lukujen taustoja ja merkitystä. 

Vuosina 2009 ja 2010 laskelmaan on merkitty pelkkää velkaa. Talous oikenee 2010. Tuolloin netto-omistukset ylittävät velat ja vuoden 2011 alussa velkaa ei ollut senttiäkään. Kuvaavaa touhulleni oli, ettei luotettavia lukuja läydy mistään. Kirjaa muistelen pitäneeni johonkin ruutuvihkoon, joka sittemmin katosi. Excel oli mielestäni joku hedelmä ja liability valehtelutaito.

Vuoden 2011 lopussa oli Osuupankissa rahastoja ja kotimaisia osakkeita 21475 euron arvosta.

Vuonna 2012 tein viisaan ratkaisun todella tyhmästi. 

Siirrätin nimittäin kaikki suorat osakeomistukset Osuupankista Nordnetiin ja myin kaikki Osuuspankin rahastot. Suljin samlla OP:n arvo-osuutilin, sillä säilytyksestä meni huimaava 3,50 euron kuukausimaksu. 

Paljon fiksumpaa olisi tietysti ollut jättää OP:n tili raksuttamaan osinkoja ja ennen kaikkea pitää kaikki kaupanteon historiatiedot käytettävissä. Nyt ne väärän säästäväisyyden ja joutavan päähänpiston seurauksena muuttuivat maksullisiksi ja monta hikistä tuntia kului, kun verottajalle piti sepustaa raportteja ties koska sattuneista myyntitapahtumista.

Vuonna 2012 kertyi talletuksia noin kolme tuhatta kuussa. Suurin osa oli rahastoista tullutta käteistä -verojen jälkeen. Jälkeenpäin ajatellen tulin markkinoille oikeaan aikaan. Oli tuuria.

Seuraavina vuosina 2013 -2015  olen näköjään tallettanut keskimäärin 744 euroa kuukaudessa. Netto-osingot olen sijoittanut uudelleen ja painopiste vaihtuu niin, että yhä suurempi osa sijoitettavasta pääomasta tulee suoraan salkusta. 2015 suhde oli jo 74-26. Yhä suurempi osa vapautuu kulutukseen. 

Kun katsoo kriittisellä silmällä eri vuosina saatuja tuottoja, voi vain hämmästyä, miten hyvin salkun oman pääoman arvo on kasvanut matalista tuotoista huolimatta. Sitä se säästäminen teettää. Kyseessä on maailman kahdeksas ihme.

Salkun nettoarvo kasvoi 30,9%.

Onko velkaa liikaa?

Ja sitten asian toiseen puoleen. Edellä puhutaan johdonmukaisesti salkun oman pääoman kehityksestä. 

Tänään 31.12.2015 iltapäivällä koko porfolion markkina-arvo näkyy olevan 

159093 euroa.  Sijoituslainan osuus on 40812 euroa. 

Nettolainoitusaste eli gearing on 25,65% ja velan ja oman pääoman suhde 0,345.

Tärkeä yksityiskohta eli lainoitusarvo näkyy suoraan Nordnetin raportissa:

Salkkusi tilanne tänään

Käytössäsi on 37,41 %  salkkusi lainoitusarvosta (109 087,73 EUR). 

Voit saada salkkuusi 0,99 % Superluottokoron.

Lainoituksen ulkopuolista pääomaa, joka siis on ihan omaa pääomaa on puskurina noin 12000 euroa. Pidän sitä kohtuullisen turvallisena turvana tällä erää. On selvää, ettei varaa uusiin hankintoihin enää ole. 

Paradoksien paradoksi: käteinen loppuu! 

Tehdäänpä vivulle taas inhorealistinen happotesti. Käykö kalpaten?

Jos lainoitusarvosta (109 k€) sulaisi yön aikana 

70%, jäisi 32,7k€. Pulassa oltaisiin. Pahassa. Jäihän kämppä.

65%, jäisi 38,1k€. Edelleen pulassa.

60%, jäisi 43,6 k€. Nippa nappa kuivilla. Tällaisia pudotuksia on ollut, mutta ei usein.

55%, jäisi 49,0 k€. Paha.

50%, jäisi 54,5 k€. Tuskanparahduksia.

45%, jäisi 59,9 k€. Irvistelyä, jupinaa.

40%, jäisi 65,4 k€. Näitä on ollut. Kyllä se siitä.

Jos salkku olisi täynnä seksikkäitä kasvuyhtiöitä, olisin aika huolissani toisin kun nyt kun siellä on indeksirahastoja ja tylsiä osinkoyhtiöitä sekä 15% kiinteistöjä. 

Lyhennykset ja aikataulu

Elelläolevasta laskelmasta ilmenee, että olen lisännyt pääomaa salkkuuni viimeisen seitsemän vuoden aikana 95001 euroa. Koko salkun historian aikana olen saanut voittoa 43203 euroa. Kumulatiivinen tuotto on 45,5%.  

 Se ei ole paljon!

Lähdettiin kulutusluottokierteestä ja nyt on kohtalaisen mukavan kokoinen salkku, joskin velkaakin on. 

Lyhennän velkaa 13000 eurolla vuodessa ja jos maltan pysyä nahoissani ja pitää ohjakset kireällä voin ryhtyä suunnttelemaan exitiä. tässä tapauksessa portfolion jättämistä heitteille.    Se tapahtuu, kun salkun velaton arvo on  403000 euroa.

Kas kun 0,04 x 403000 on 16120 vuodessa, mistä verojen jälkeen jää käteen 12009 euroa eli tonni kuussa käteen. On rakennettu ikiliikkuja. Voin maksaa itselleni hyvän miehen lisää 1000 euroa kuukaudessa ja omaisuuden arvo säilyy silti.

Saa nähdä, maltanko lopettaa?

Niin kauan kuin lainasalkussa -joka on yksi yhteensä neljästä salkustani - säilyy 0,99% luototusmahdollisuus, en ryhdy realisoimaan omistuksia. Tosin lista myytävistä asseteista on valmiina. 

Toisaalta jos ja kun koko markkina rojahtaa, se koskee kaikkea mahdollista, kiinteistöjä, osinko-osakkeita, eniten syklisiä. Ainoa kohtuullinen suoja on talletustili tai lyhyen koron rahasto miinuskorolla. Omaisuudet kai tehdään laskukausina ja se, jolla pää kestää hankkii halpoja hyviä yhtiöitä, kun muut myyvät. Käteinen siinä voi silti loppua kesken.

Sen verran olen spekuloinut, että laina on euroina ja käteinen dollareina. Kun näet dollaritilille tulee osinkoja, ei niitä ole syytä vaihtaa euroon. Inflaatio myös syö lainaa automaattisesti.

Linkki salkun nykytilaan.  Tässä linkki oman pääoman kasvuun.

(Jostain syystä arvo ei täsmää, koska osa rahastoista on säädettävä manuaalisesti ja jotain on nyt kai unohtunut. Edellä taulukossa olevat luvut ovat suoraan rahastoyhtiöistä.)

*****

Askartelin tällaisen graafin salkun tarinasta. Siinä se on yhdellä kuvalla. Korkoa korolle. 

Indeksin suhteen ajattelija M.Nykäsen sanoin: "Voitin tai hävisin. So what?"

Osinkojen kehitys vuodesta 2012.

Vielä edeltävät vuodet numeroina. Vertailuindeksinä on Suomi,osakkeet.

31.12.2015

Tästä on hyvä jatkaa. Nyt vain Marja Tyrnin tavoin suu makiaks.










Hyvää sijoitusvuotta 2016 !

Kiitos tästä vuodesta kaikille matkakumppaneille!












______________________________________________________________________

Sivun katselut tänään

179

Sivun katselut eilen

338

Sivun katselut viime kuussa

10 795

Sivun katselujen koko historia

243 029

i