Osingoista ja motivaatiosta

Nuorena en sopeutunut ihmisten hälinään; rakastin luonnostani mäkiä ja vuoria. Vahingossa takerruin sitten tämän maailman verkkoihin enkä päässyt niistä kolmeen vuosikymmeneen.
Häkkilintu ikävöi vanhaan metsäänsä, lammikon kala ikävöi entisiä syvyyksiään.
Nyt olen raivannut etelän rajalta erämaata ja palannut luontoon, pellon ja puutarhan ääreen.

        - Tao Yuan Ming

Edellisessä blogimerkinnässäni totesin:

"Koen jatkuvan osinkovirran motivoivana tekijänä. Rahan survominen koko ajan hupenevaan salkkuun voisi ilman osinkotuloa olla tympeää ja turhauttavaa touhua.  Pitkäaikainen omistaja ei periaatteessa saa yhtiöistään muuta tuloa, kuin osingot ja pääomapalautukset. Yhtiön tulevaisuuden arvo tai sen nousu ei omistajaa lämmitä. 
John Burr Williamsin lanseeraaman ajatuksen mukaan lehmän arvo määräytyy sen lypsämän maidon mukaan, ei sen mukaan, kuinka paljon maitoa se sisältää."

Ehkä on asiallista jatkaa keskustelua.

Ajatus voidaan haastaa seutaavasti:
Edelläoleva pätee siinä tapauksessa, että tekee kertasijoituksen, jonka jälkeen ei enää koskaan sijoita. Jos osingot sijoittaa uudelleen, niin silloin osingoista ei ole kuin haittaa, koska niistä joutuu maksamaan verot välistä ja korkoa korolle ilmiö heikkenee. 

Jos vielä otetaan verosuunnittelu huomioon, osinkojen hyöty heikkenee entisestään. On paljon parempi omistaa osingot uudelleen sijoittavaa rahastoa. Lypsykarjan lisäksi on olemassa lihakarjaa.

Osa tästä keskustelusta käytiin Sharevillessä. 

Epäilemättä on sekä että.

Epävarmoina aikoina moni meistä sijoittajista on pitänyt osinkotuottoa tärkeänä mittarina. Sijoittaja voi saada tuoton joko arvonnousuna tai osinkona. Osinko on konkreettista rahaa ja vuosittainen tuotto alentaa riskiä. Pörssissä ostetaan ja myydään riskiä -tuotto ei ole itsestäänselvyys.

Verotehokkuuden nimissä pyritään siirtämään verotusta tulevaisuuteen. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, etteikö verotus ole vielä kireämpää tulevaisuudessa. 

Pienen osinkosijoittajan kannalta on tehty hyvä veromuutos, kun myyntitappion voi vähentää osinkotulosta. Etu on kovin rajallinen. Omalla kohdallani summa on noin 1785e ( 0,255 * 7000).
Eri pääomatulot pannaan samalle viivalle.

Jatkan kahta raidetta: 
osinkoyhtiöiden holdaaminen ja halvan indeksin ostaminen ajallisesti hajauttaen. 

Motivaatiosta:
"Jotta voi voittaa, on päästävä maaliin". 

 Buffet tämänkin lienee sanonut. On parempi motivoida itseä vaikka hiukan alemmalla tuotolla (osingot, tiuha ajallinen hajautus) kuin lopettaa ja lyödä läskiksi.
Sellaistakin Wiidakon Sanomissa joskus kerrotaan. Tärkeintä elämässä on silti tarina.

Humppa on parempi vaihtoehto kuin sijoittaminen virtuaaliseen kryptovaluuttaan, jolla ei voi ostaa mitään.

Helmikuussa 2016

             

            

                                      - huimaa menoa  
Salkun seuranta

Helmikuussa kertyi talletuksia 1255 euroa (tammikussa 820, alkuvuonna yhteensä 2075 e). Alkuvuoden netto-osingot 627 euroa olen sijoittanut uudelleen. Silti salkun arvo laski. 

29.2.2016  oli oman pääoman osuus salkussa 111685 euroa.  
Helmikuun tuotto on   -2,6%  ja tuotto vuoden alusta  -7,4%. 

Vuoden takaiseen verrattuna tuotto on  hivenen miinuksella (- 0,12%).

Helmikussa ostin tasaisesti kaikkia pohjoismaisia superrahastoja sekä Handelsbankenin USA- ja Eurooppaindeksirahatoja. Lisäsin Fortumia alle 12 euron hintaan ja samoin Avance Gas Holdingin osakkeita hintaan 79 NOK. 

Koko salkun p/e -ennuste on laskujeni mukaan 15,9. Ei  erityisen kallista enää. Samoin osoittaa TINPIE  -indeksi.

Salkun arvo notkuu kuten ennenkin. Salkun oman pääoman ATH oli 123000 euroa marraskuussa 2015.  Volaa piisaa.

Kulut 2015

Palkkiot 2015
Välityspalkkiot EUR	344.00
Välityspalkkiot NOK	178.20
Välityspalkkiot SEK	279.90
Välityspalkkiot USD	49.15
Välityspalkkiot yhteensä (EUR)  EUR **	439.05

Korot                                                                                       659

Yhteensä                                                                                1098

Kun salkun koko 1.1.2015 oli 90322,  kokonaiskulusuhteeksi saan inhorealistisesti arvioiden 1,2%.  Kauppaa on käyty liikaa. Tavoite olkoon 0,8%.

Oma pääoma

Tuottohistoria

Alla oleva graafi kuvaa koko salkkuni historiaa neljän vuoden ajalta, eli siitä kun tämän harrastuksen tosimielellä aloitin. 

Kuten jokainen erilaisten rahastojen tuottohistorioita ihmetellyt on havainnut, saadaan mikä tahansa näyttämään tuottavalta - riippuu mihin vertaa. 

Tässä on mukana pääasiallinen vertailuindeksini MSCI World NR USD. 

Parempaakaan en ole löytänyt. Olen käyttänyt sitä alusta pitäen. Näyttää kuin olisin pysynyt tahdissa mukana. 

Näin lyhyellä ajalla kyse on tietysti sattumasta.

Morningstarin salkkuominaisuus auttaa hallitsemaan kokonaisuutta. 

Salkun 10 suurinta omistusta alla.

Osingot helmikussa 426 euroa brutto.

Osinkokertymä näkyy täällä.

Havainnekuva kertymästä alla. 

Osinkojen määrä lisääntyy hiljalleen.  Viime aikoina olen ostanut pajon kasvuindeksiosuuksia, joten osinkojen määrän kasvu on vaimenemassa. 

Maali näkyy jo

Tämän vuoden osinkoennuste on 7000 euroa, joten 18000 euron vuosittaiseen osinkotavoitteeseen on matkaa. Pääomaa pitäisi tuossa tilanteessa olla 450000€, jotta 4% voi ottaa ulos pääomaan koskematta. 

Seligsonin laskuri antaa seuraavan ennusteen, jos nykyiseen portfolioon (111000) lisätään pääomaa 1400 euroa kuukaudessa (1000 e kuukausitalletus + 400 e osingot uudelleen sijoitettuna):

Siihen vielä 8 vuotta lisää niin on miljoona kasassa!


Yksittäisistä osakepoiminnoistani kaikki yhtiöt maksavat osinkoa. Osinkotulojen järkevyydestä voi olla monta mieltä, koskapa verottaja niistä rankaisee. 

Koen jatkuvan osinkovirran motivoivana tekijänä. Rahan survominen koko ajan hupenevaan salkkuun voisi ilman osinkotuloa olla  tympeää ja turhauttavaa touhua. 

Pitkäaikainen omistaja ei periaatteessa saa yhtiöistään muuta tuloa, kuin osingot ja pääomapalautukset. Yhtiön arvon muutokset eivät omistajaa lämmitä. 

John Burr Williamsin lanseeraaman ajatuksen mukaan lehmän arvo määräytyy sen lypsämän maidon mukaan, ei sen mukaan, kuinka paljon maitoa se sisältää. 

Palataan vielä tuottoihin.

 Indeksit eria aloilla ja eri alueilla kehittyvät eri tahtiin. 
Alla olevaan kuvaan keräsin oman salkun indeksiosuusrahastot. Isoin omistus on Vanguardin USA- etf ja toiseksi suurin Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals-rahasto. 

Molemmat ovat menestyneet hyvin ja molempiin kannattaa lisätä pääomaa jatkossakin. 

Palkankorotus ilman työtä, into ja uteliaisuus

Osingoihin ja tuottavuuden seurantaan projisoituvat ja myös realisoituvat omat toiveet ja haaveet. 

Minut motivoi löysäilyyn, joutilaisuuteen ja luovaan meditaatioon ajatus siitä, että vuosittain saan pienoisen palkanlisän, kun eurot ja dollarit raatavat puolestani. Aika on niin kallista, ettei minulla ole enää varaa myydä sitä niin paljon kuin ennen. Toisaalta käytän hyvinkin paljon tunteja asioiden seuraamiseen ja tutkiskeluun. Se on elämäntapa.

Kaikkia muita kehotan kaikin mokomin paiskimaan työtä, uurastamaan läpi projekteja, suunnittelupalavereita ja strategiaseminaareja sekä nostamaan painetta tauottomalla deadline - jumppalla parhaan kykynsä mukaan.  

Ajamaan autolla unenpöpperössä ruuhkissa ja lumimyrskyssä, loskassa ja kovalla kiireellä! Syömään kuivia sämpylöitä ynseiden neitien silmien alla huoltamoilla ja litkimään kitkerää kahvinsumppia. Tapaamaan epäkiitollisia asiakkaita ja väsyneitä työkavereita. Olemaan hyödyksi yhteiskunnalle. (1)

Pitäähän se pois muusta pahanteosta.  -  Itse en viitsi. Käännän kylkeä, jos sataa.

Olenko siis laiska? Miten sen ottaa. Luen, kirjoitan, otan selvää ja opiskelen usein kellon ympäri, välillä taas kelkkailen hangilla tai istun tulilla.  Mielensisäinen prosessi ei keskeydy. 

Sanassa sanotaan: 
"Älä sulje puivan härjän suuta."

Lisään: 
Into miehen tiellä pitää. Into ja intohimoinen uteliaisuus.

P.S.
Hyttisen Mika on kirjoittanut uuden kirjan. Samaa asiaa käydään lävitse tässä puheessa eli luennossa Tampereen yliopistolla. 

Katsokaa ihmeessä!


P.S. II

Osallistuin arvauskisaan. Ei käynyt faksi.












_______________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

10 058

Sivun katselujen koko historia

272 535

________________________________________________________

1)  Aiemman työn kuvaus.

Osuuspankin Oma talous-palvelu historiaan -miksi?

Käytössäni on jo vuosien ajan ollut pääpankkini Osuuspankin eli nykykielellä OP:n   oma talous-palvelu. Se on ollut todella näppärä työkalu pysyä kartalla. 

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että tilitapahtumat voi luokitella joko saajan/maksajan tai tapahtumatyypin mukaan monella eri tavalla reaaliaikaisesti. Käden käänteessä näen, paljonko Rodrigo Nikkasen korjaamo, kalahalli  tai Botnia Pub on saanut rahojani viime kuussa tai toissa vuonna. Tai varaosakaupat tai pubit yleensä. Freelancer tai yrittäjä näkee vastaavasti hetkessä, kuka oli se suurin palkkionmaksaja. Voin halutessani siirtää nämä sitten graafiseksi esitykseksi. 

Kiva ominaisuus oli myös rahamäärän seuranta. Kuvaa oli kauska katsella iltaisin ja muistella, millaista oli olla varoissaan.

Tähän idylliin tuli verkkopankkiin tylynoloinen ilmoitus:

Oma talous-palvelu poistuu käytöstä 9.3.2016

Muistathan tulostaa Oma talous-palvelusta kaikki tarvitsemasi tiedot ennen palvelun päättymistä tai ennen kuin lopetat palvelun käytön. Tietoja ei voi saada lopetuksen jälkeen eikä palvelua voi ottaa uudelleen käyttöön.

Op.fi-palvelussa Oma talous-palveluun pääset kohdasta: Henkilöasiakkaat > Tilit ja maksut  > Tilit  >  Oma talous.

Jatkossa voit hyödyntää oman talouden seurantaan Pivo-mobiililompakkoa ja verkkotiliotetta. Myös uusia oman talouden hallinnan apuvälineitä on kehitteillä op.fi -palveluun.

• lue lisää Pivosta
• lue lisää Verkkotiliotteesta

Verkkotiliote näkyy olevan pdf-muotoinen versio, ja tiliote tarjoaaa mahdollisuuden viedä tilitapahtumia taulukkolaskentamuotoon, mitä ainakin me yrittäjät ja muut kirjanpitoa tekevät osaamme arvostaa. Pivo on taas puhelimessa oleva ominaisuus, joka ei minua kiinnosta.

Sen jälkeen kun jäin pois päivätöistä lopetin kokonaan puhelimen käytön uskonnollisista syistä.  Uskonnon jumalan nimi on Perkele, jonka nimen lausuin turhaan satoja kertoja viikossa, kun  tavoitettavissa piti olla 24/7. 

Nyt minut tavoittaa banaanipostilla tai savumerkeillä, jos satun olemaan laaksossa.

Täytyy toivoa, että jokin vielä innovatiivisempi palvelu astuu tilalle, etten sorru hulvattomaan elämäntapaan tietämättäni, ilman vakaata harkintaa.

----------

Muutosvastarintaa päin ja epämukavuusalueelleen pääsee nopeasti lukemalla Pekka Viljakaisen kirjan NO FEAR. 

Suosittelen kirjaa vakavasti meille  jämähtäneille. Enjoy!