Oriola-KD Q3 2015. Myrskyn mentyä

     Kirkastuvaa lännestä.

Oriola-KD on lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppaan keskittyvä suomalainen pörssiyhtiö. Yhtiö toimii tehokkaana ja luotettavana kanavana lääkevalmistajien ja kuluttajien välillä Pohjois-EuroopasOsa. Yhtiö harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa eli apteekkitoimintaa Ruotsissa, verkkoapteekkiliiketoimintaa Latviassa ja lääkkeiden tukkukauppaa Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Lisäksi yhtiöllä on terveys- ja hyvinvointituotteiden markkinointiliiketoimintaa Suomessa ja Baltian maissa. 

Olen kirjoittanut Oriolasta keväällä  Katumuspilleri tehosi käänneyhtiöön. Tuolloin pohdiskelin, onnistuuko Oriola tekemään käänteen ja vakauttamaan kulkunsa. Siltä alkaa näyttää. Osallistuin keväällä myös antiin.

Tässä alkuvuosi.

"Taloudellinen kehitys tammi-syyskuussa 2015

Liiketoiminnan volyymiä kuvaava laskutus kasvoi 7,1 (laski 2,1) % ja oli 2404,2 (2245,5) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi 0,9 % ja oli 1205,5 (1194,6) miljoonaa euroa.
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3,0 % ja oli 62,4 (60,5) miljoonaa euroa.

Käyttökate oli 62,1 (59,5) miljoonaa euroa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 45,5 (44,0) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 45,3 (42,9) miljoona euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 55,1 (-19,2) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos oli 32,1 (28,5) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,18 (0,17) euroa."

Oriola esitteli uutta strategiaansa elkuussa 2015. 

Strategiaa perusteltiin liiketoimintaympäristön muutoksella, missä kuluttajat ovat entistä vaativampia ja tottuneita asioimaan 24/7-maailmassa, sähköisten palveluiden tarve kasvaa ja lääkemarkkinoiden toimijoiden roolit Smuuttuvat. Strategian ytimessä on edelleen tarkoitus toimia linkkinä lääkeyritysten ja kuluttajien välillä, mutta perinteisen lääkejakelun ja apteekkitoiminnan ohelle yhtiö aikoo kehittää uusia lisäarvopalveluita (ml. verkkokauppa) kuluttajille, sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille alan toimijoille.


Oriola satsaa verkkopalveluiden ja logistiikan parannukseen 20 miljoonaa.

Viivoitinanalyysilla eps 2015e on 0,24 ja osakekohtainen osinko 0,13. Osingonjakosuhde 54%, yield 3,17% nykyiseen kurssiin laskettuana, Oma keskikurssi on 3,74, Rauhallinen ja tätä nykyä vakaa kasvu jatkunee seuraavinakin vuosina, jos hyvin menee. 

Tärkeintä on, että Venäjän harharetki loppui ja saadaan aitoa voitollisuutta, jota joku oligarkki ei mätä naamaansa. Lisään tätä kun saumaa tulee. Nyt osuus salkussa 1,1%.

Muita osavuosikatsauksia (Fortum, Kone, Wärtsilä) tutkailen parhaillaan ja ehkä lausun jotain myöhemmin.

Q3 2015. Hei me heilutaan

                                  Kota Kainuun merellä


Havahduin kesäretkiltäni huomioon, ettei blogia ole aikoihin päivitetty. 

Näennaisen paljon on tapahtunut. Kurssit ovat huojuneet ja jopa pienimuotoinen romahduskin kesällä meni autuaasti ja huomaamattani ohi. 

Salkun yhteenlaskettu oma pääoma käväisi huipussaan heinäkuun lopulla ja oli 114893 euroa. 

Elokuussa Kiinan pörssin vaikeudet ja monet muut huolet painoivat kurssien optimismia ja 31.8.2015 oma pääoma oli pudonnut tasolle 102696 euroa.

Syyskuun lopussa olen lukemissa 102334 euroa. 

Salkun tuoton ja arvomuutosten seuraaminen on jonkinlaista viihdettä ja hupailua. Varsinaista vaikutusta säästämiseeni sillä ei juuri ole. Ennustamisen sijaan ostan lisää. 

Todellisuudessa sijoittamien - paremminkin säästäminen, rahojen nyplääminen piiloon sen sijaan että hummaisi ne kavereiden kanssa kuppiloissa Caprin terasseilla tai törsäisi turhuuteen - on tavattoman tylsää ja puuduttavaa hommaa. 

Ostan kuukausittain lisää osakkeita, joiden arvelen olevan hyviä sijoituksia ja pidän saaliini kasvamassa tuottoa, tekemässä lukuuni työtä, toivon mukaan ahkerasti. Sillä aikaa kun minä nukun, kuljeskelen metsissä tai mökkeilen. Tai ihan vähän hummailen.

Huolimatta maailman myrskyistä olen jatkanut ostoja. Onhan hauska ostaa silloin kun tuote on halpaa.

Ajatukseni on poimia varojen mukaan laatuyhtiöitä laskujaksoista. Omituisen ja siis ilahduttavan paljon huojuntaa hinnoissa on viime aikoin on nähty, vaikka yhtiöiden perustilanne ei ole  muuttunut. 

Romahduksen myötä hinnat, tarkemmin sanoen arvostustasot - ovat myös kohtuullistuneet. Äkkiä katsoen salkun P/E:n keskiarvo on noin 15. Jos ollaan lähempänä 10 kuin 20, voisi yhtiöitä jo sanoa halvoiksi. Omista osakkeista halvin täälä mittarilla olisi Avance Gas Holding, P/E 2,69x Reutersin mukaan.  

Talletuksissa olen pysynyt keskiarvossa. Olen saanut lisättyä pääomaa noin 750 euroa kuukaudessa ja uudelleensijoittanut osingot. 

Alla kuvaa vuoden aikana tapahtuneesta heilunnasta tuotossa. Verrokkina ova MSCI World NR- ja OMXH 25-indeksit.

Kolmen vuoden jaksolla viime aikojen kuoppaisuus käy ilmi mainiosti.

Ostot heinä-syyskuussa 2015

13.7.15  Kone       20    35,35
15.7.15  Nokia    100    6,10
17.7.15 Vaisala    30    22,99
17.7.15 Fortum    30    15,94

17.8.15  Aspo        100  7,03

14.9.15 Wärtsilä   20   36,82
22.9.15 Kone         15   34,52
24.9.15 Wärtsilä   20   34,69


Lisäksi olen tankannut hyvin pienissä erissä Nordnetin superrahastoja.

Joskus tuntuu idioottimaiselta survoa lisää rahaa sijoitussalkkuun, jonka arvo heiluu sinne tänne. 
Uskon vahvistukseksi on välillä hyvä silmäillä oman pääoman kehitystä vuosien varrella. Lähtötilanteessa oli kulutusluottoa silmät ja korvat täynnä. Nyt harkiten käytetty velkaosuus tuottaa lisää pääomaa. 

Osinkojakin on valunut tilille.

Veli velkaa ottaessa?

Olen pyrkinyt pitämään 0,99% korolla otetun velkavivun tasolla 25% koko portfolion arvosta.

Tarvittaessa siirrän erillisestä puskurirahastosta käteistä Nordnet-salkkuun, jotta 40% osuus kyseisen vipusalkun lainoitusarvosta ( juuri nyt noin 94000 euroa) ei ylity ja Nordnetin superluoton (tällä hetkellä 36000 euroa) korko pysyy kultatasolla. 

Miksi sitten käytän lainaa?

Salkun oman pääoman tuottoa saa edullisessa tilanteessa vivutettua ylöspäin. Laskumarkkinassa on varaa ostaa. Myyntejä kun en aio tehdä.

Huojunta lisääntyy, mutta kun pääpaino on toisaalta halvoissa indeksipapereissa ja toisaalta osinkoyhtiöissä kassavirta tasoittaa vuositasolla tilannetta. Muita velkoja ei ole. Omistusasuntoa ja muuta irtainta en laske tähän leikkiin mukaan. 

Ymmärtääkseni tämän kokoinen velka on aika pieni., jos vertaa sitä monen kanssamatkustajan satojen tuhansien asuntolainoihin, joissa kassavirtaa ei välttämättä  heru lainkaan.

Sijoituslainan korot voi vähentää verotuksessa. Velka on työkalu, joskin taiten käytettävä ja varovaisuutta vaativa.  Salkku on kestänyt tämän kesän pienoisromahduksen hyvin. 

On syytä korostaa, että puhun kaiken aikaa salkun oman pääoman arvosta, en bruttoarvosta. Sen tason voit katsastaa täältä. 

Siellä näkyvät myös osakemäärät ja keskikurssit.


Kiitos mielenkiinnosta.














Opinhaluisille suosittelen Ylen ohjelmasarjaa Mikä maksaa? Tässä linkki  Pertti Haaparantaa käsittelevään juttuun.



_______________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

7 378

Sivun katselujen koko historia

212 344