Saturday, July 8, 2017

Alkuvuosi 2017. Hahmotelma happotestiksi. JL Collins


1) Kuinka varma olet siitä, että oksalla todellakin on pyitä? 2) Milloin ne ilmaantuvat, kuinka monta niitä on? 3) Mikä on riskitön korko?


Oma pääoma 30.6.2017

Nordnet              144323
Seligson              12150
OP                          1300
DeGiro                   3300
Nordea                         0

Bank Norwegian   1600

Oma pääoma yhteensä                        162673
Sijoituslaina                                            48500
Koko salkun leveroitu arvo                  211173




31.12.2016                                  191577 
Talletus vuoden alusta                     5000

Tuotto vuoden alusta               7,6%


Alla Morningstarin näkemys tuotoista muutamaa indeksiä vasten. Jostain syystä luvut eivät taaskaan täsmää, mutta syynä lienevät manuaalisen kirjaamisen pienet huolimattomuudet. Suuri kuva kyllä selviää.

Tavalliseen tapaan tuottoeroja on aina, riippuu mihin vertaa ja millä ajan hetkellä. Sijoitusharrastukseen ja se sen opiskeluun käytettyä aikaa laskiessa tuntiliksa taitaisi jäädä aika alhaiseksi.

Tuotto vuoden alusta



Viiden vuoden tuotto





OMXH CAP- ja OMX Helsinki 25 -indekseissä otetaan huomioon kaikkien kauppojen yhteenlaskettu kurssikehitys. Cap-indeksissä yksittäisen osakkeen korkein mahdollinen painoarvo on 10 prosenttia, mikä vastaa osapuilleen salkun rakennetta. Sepe lienee tuttu, samoin maailmaindeksi.

Mitään huimia ylituottoja ei näy. 



Osingot toukokuu











Osingot kesäkuu



Osinkotulojen kehitys vuodesta 2012.





Osingot vuoden alusta  olivat  5316 euroa eli 886 euroa kuukaudessa. Loppuvuosi on kuivempi. Edellinen yhden vuoden jakso toi  6515 euroa, 543 e/kk. Suunnilleen samaan taidan päästä. 
Kokonaistavoite 1343 e/kk on vielä kaukana. Tuolloin verojen jälkeen käteen jäisi osinkotuloa tonni kuussa.

Muutama sana lainoituspolitiikasta ja yleisemmin sijoitushorisontistani ja selvitymisseikkailuista markkinan myrskyisällä merellä. 

Herkkyysanalyysi on skenaarion tuloksen epävarmuuden arvioimista. Sen avulla pyritään selvittämään joko numeerisesti tai laadullisesti, kuinka herkkä mallin tulos on eri lähtöoletusten muuttamiselle. 

Salkun netto-osingot tuovat kassavirtaa ja maksavat sijoituslainaa pois noin 4800 euroa vuodessa. Kun limiitti on 50000, salkku tavallaan "kestäisi" 9% korkomenon, nykyisessä korkoympäristössä 9-kertaisesti. 

Noin 500 euron korkomenosta saan verohyvitystä ja laina lyhenee 4300 euroa vuodessa. Mikäli nykyinen korkotaso jatkuu, laina tulisi maksetuksi ilman lisätalletuksia noin 12 vuodessa. Todellisuudessa nopeamminkin, mikäli osinkokerymä kasvaa keskimääräisesti ja inflaatio syö kasvusta vain osan. Mikäli korot äkkiä nousevat, laina olisi syytä kuitata saman tien - tai ainakin nopeasti.

Jukka Oksaharjua siteeraten:
"Tässä tullaan velkasijoittamisen keskeiseen riskiin, vakuusarvojen riittävyyteen, jotta omistuksia ei tarvitse pakon edessä realisoida kurssikäyrän pohjalukemissa. Velan järkevä käyttäminen on siis mielestäni ensisijaisesti riskien hallintaa ja vasta toissijaisesti tuottojen maksimointia."(2)

Velan ja oman pääoman suhde on nyt 0,30, mikä on kieltämättä korkea gearing yksityishenkilölle varsinkin oletetulla nousukauden huipulla. Muita velkoja ei ole; tämä on niin sanottua hyvää velkaa (1).  

Lainoituksen suhteen koetan hakea kauhun tasapainoa niin, että kassavirta maksaa paitsi sijoitusvelan korot moninkertaisesti ja lisäksi lyhentää velkaosuutta maltillisissa rajoissa. 

Tiedän hyvin, että suhtautuminen velkasijoittamiseen jakaa mielipiteitä vahvasti. Tässäkin suhteessa on syytä pitää maltti ja kohtuullisuuden harkinta mukana.

Horisontti on elämän mittainen, ei sentään ikuisuus.

En näe juuri muuta mahdollisuutta, kuin kerätä käteistä talletustilille, koskapa myynteihinkään en oikein ole mielistynyt. Jos korjausliike tulee, yritän lisäillä laatuyhtiöiden osakkeita edelleen. Vahva tase, korkea oman pääoman tuotto, toimiva johto ja kasvava markkina ovat kriteereinä. Ja tietysti kohtuullinen arvostustaso.

Tarvittaessa voin lisätä nykyistä 5-6% "säästöastetta" aina 1000 euroon kuukaudessa (25%), jolla lainakin hoituisi nopeampaan. Käteisen haaliminen on työlästä, mutten raskisi vaivalla hommattuja osakesijoituksiakaan panna lihoiksi. Säästöaste on lainausmerkeissä, koska en edes huomaa automatisoituja poistoja palkkatililtä. En voi käytännössä jäädä työttömäksi. 

Muita katastrofeja voisivat olla paha sairastuminen, vammautuminen, tulipalo tai sota. Vakuutukset ovat kunnossa ja on asioita, joihin ei voi varautua. Syön ruisleivän päällä Benecolia ja otan verenpainelääkkeet aamuisin. Vietän leppoisaa elämää hyvässä seurassa seksiä unohtamatta. Synkkämielisyyteen nappaan pari kaljaa ja menen saunaan. Luonnossa samoileminen on parasta hoitoa ja lepoa mielelle ja keholle. Historian lukeminen ja tutkiminen tuovat näkökulmaa. Ukulelen soittamista en ole vielä aloittanut. 

Muutaman aiemman myyntikokeilun perusteella tiedän ,miten likvidejä osakkeet ovat. Tuskin näköpiirissä on tilanne, joissa kaikkinainen likviditeetti markkinalta katoaa niin kokonaan, etteivät Suomen tai Saksan valtionlainatkaan kelpaa ostajille, kuten kävi 2008-2009.

Käyttämäni pääomat ja omaisuuteni ovat niin pieniä, etten todellisuudessa edes välitä rahasta. Puolet salkun arvosta voi kadota ilmaan eikä se minua hetkauta. Jos lainat kaatuvat päälle, maksetaan ne pois ja jatketaan. Kun on menossa se toinen puoli, pitää sitä miettiä sitten.

Tärkeintä on harrastuneisuus ja älyllinen haaste.

Ja tietysti yhteisön tuki. Lausunkin kaikille seuraajilleni blogissa, twitterissä ja Sharevillessa kiitokset hyvistä ideoista, oivallisesta keskustelusta ja tuesta. 

Yritän tavailla laiturin nokassa Hämäläisen, Oksaharjun ja Random Walkerin Laatuguru-kirjaa ja lausua siitä jotain, jos osaan. 

Niille, joille Random Walker ei ole tuttu, panen linkin hänen loisteliaaseen blogiinsa.

Hyvää kesää!


                         











(1)

"A good debt is traditionally defined as buying something that will hopefully go up in value. So, if you’re operating a business, not every business uses debt, but a lot of business uses debt to facilitate their growth. And that’s considered good debt because, if used wisely and successfully, the business will grow even faster and will be more prosperous than if you didn’t have it."

  - JL Collins

Koko podcast täällä 

(2)

"Valtaosalle sijoittajista velkasijoittaminen ei sovi. Mikäli sijoittajan riskinottokyky ja -halu mahdollistavat velkavivuttamisen, voi erityisesti osinkopohjainen strategia maltillisella vivulla rakennettuna olla nykyisellä korkotasolla hyvinkin järkevää touhua. Riskitöntä se ei koskaan ole. 

Pelkästään kurssinousun tai pikavoittojen perässä velkasijoittaminen sisältää hyvin merkittävän riskin, koska kassavirtaa ei välttämättä tule juuri lainkaan osingoista (jotka eivät riipu kurssimuutoksista)."

https://www.nordnetblogi.fi/osinkoja-velkavivulla/18/02/2016/











_____________________________________________________________

Sivun katselut tänään
135
Sivun katselut eilen
192
Sivun katselut viime kuussa
7 295

Sivun katselujen koko historia
472 258

5 comments:

  1. Ennakointi kannattaa. Velkaantumisaste ei varmaan ole mahdoton. Tohon Collinsiin on pakko ottaa sen verran kantaa, että hyvä velka on sitä jolla ostettujen sijoituskohteiden arvo kasvaa nopeammin kuin siitä maksetut korot. Viisaasti ja menestyksekkäästi käytetty velka on epämääräinen käsite. Mä en ainakaan tiedä tarkalleen mitä se tarkoittaa. Voin kyllä esittää omia oletuksiani.

    ReplyDelete
  2. Olen itse(kin) miettinyt paljon tätä riskin ja rahoituksen suhdetta. Noin yleisesti alan olla enemmän ja enemmän sitä mieltä, että mielenkiintoni tai älykkyyteni ei riitä markkinoiden päihittämiseen. Kuten totesit, tuntipalkka on ollut tapauksessasi vaatimaton, minun tapauksessa negatiivinen. Mielenkiintoni on ollut hiipumaan päin viimeisen puolen vuoden aikana. Yksittäisiä täkyjä on, mutta aika ei riitä aitoon sykkeen seuraamiseen.

    Olen järkeillyt niin, että ennen seuraavan kriisin tuloa pitänee hankkiutua veloistani eroon siinä mitassa, että olen luottokelpoinen osake- tai muun velan vastaanottoon. Jos kyykätään 50 % on jostain kaltaiseni rahaa saatava, koska silloin haluan markkinoilla mukana olla ostopuolella.

    Jatkan itsepintaisesti Value Averaging-strategian täytäntöönpanoa. Paria poikkeusta lukuun ottamatta viimeiset pari vuotta ovat olleet tylsiä, mutta niin sen omassa tapauksessani kuuluukin olla.

    ReplyDelete
  3. Minusta ei olisi ehkä ollenkaan sijoittamaan velkarahalla, riskit pelottavat liikaa. Samoilla linjoilla olen siitä että eipä juuri hetkauta vaikka salkusta sulaisi puolet, pääasia että osinkkot virtaavat!

    ReplyDelete
  4. Minulla syksyllä alkaa olla velkaa 40 % (400.000 euroa). Se on kyllä minulle liikaa. Alan välittömästi lyhentää sitä ja seuraavat sijoitukset ovat TODELLAKIN ilman velkaa. Lisäksi lisää syksyyn kunnon puskuria, joka voisi olla esim koko ajan 20.000, vaikka eihän tuokaan riitä mihinkään.

    Minäkin tein puolivuotiskatsausta eilen (jäi kesken), mutta aina niistä löytyy joku 50 e heitto. Ja heittojen (tai lieneekö koko exel täynnä vääriä kaavoja) etsintä on niin hidasta hommaa että jätän mielellään hiukan virheitä ja vietän lopun ajan vapaa-aikana.

    Mutta nyt rentoutan itseäni lukemalla toista kertaa 'Rikas isä, köyhä isä'. On todella kiva kirja.

    ReplyDelete
  5. Velka on hyvä juttu jos sitä käyttää järkevästi.

    ReplyDelete

Lisää kommenttisi, kiitos