Alkuvuoden kehitys ja Koneen tulos

Kesä on kulunut kokonaisvaltaisen lomailun merkeissä. Mukana ei ole ollut muita yhteydenpitovälineitä kuin Samsungin pieni tabletti, joka vaikka onkin näppärä lelu ei sovellu asialliseen työntekoon ainakaan vaivatta. Pörssiä olen seuraillut toisella, puoliksi ummistetulla silmällä.

Brexitin kohdalla havahduin sen verran, että keräsin laariin hienosti halventunutta Wärtsillää niin, että se on nyt salkun kolmanneksi suurin yksittäinen osakepoiminta. 

Samalla tankkasin Oriolaa, Konetta, Vaisalaa, UPM:ää ja Nokian renkaita. 

Alla Nordnet-salkun kehitystä taaksepäin. Muut -sijoitukset Seligsonilla -ovat seuranneet indeksiä.

Yksi vuosi

Kolme vuotta.

v

Viiden vuoden seurannassa alkaen helmikuusta 2012 salkku  häviää muutamalle indeksille ja muutaman voittaa. Tanskan OMXC20 on kova. Vaikka historia ei aina toista itseään, tankkaan Tanskan Superfondia innolla mutta ajallisesti hajauttaen.

Alla koko salkun historialliset tuotot ja tilastot.

Rahoitus

Vuoden 2016 talletushistoria ja muut numerot alla. Kevensin huomattavasti sijoituslainaa keväällä ja jatkossa pyrin pitämään sitä alle 20% tasolla. Pyrin siihen, ettei lainasumma kohoa yli 30000 euron. Tuolloin kuoletusaika olisi viisi vuotta netto-osingoilla. 

Korko on nyt 0,49%. Onhan se epätodellista, kun varsin elävästi muistan 16% korkotason. Tasapainoilu vivun kanssa jatkuu. Haluan nähdä, mitä tästä vielä tulee.

Salkun  oma pääoma huitelee ennätyksessä 130 k€. Vuoden 2014 alussa opo oli  rapiat 90 k€, joten kasvua olen raapinut kasaan 2 v 7 kk - 31 kk  - aikana 40 k€ eli 1290 € kuukaudessa.  Tuo on tärkein luku. Suuri osa taitaa olla säästöjä.

Salkun uusi pääoma 

Kevään 2016 aikana sain netto-osinkoja 4553 euroa. Ne on palautettu salkkuun ja talletuksia tein lisäksi lisäksi 6500 euroa. Näinpä alkuvuonna on salkkuun virrannut pääomaa 11053 euroa eli 1579 euroa kuukaudessa. 

Tällaisella säästöasteella ja vaikkapa 7% markkinatuotolla ja 0,7% hallintokuluilla pitäisi salkun esimerkiksi 5 vuodessa tuplaantua. 

- Jos kaikki menee hyvin. maailma ei kaadu tms.  Tällaisten laskelmien tekeminen on kai lähinnä motivoivaa höpöttelyä, ei muuta.

Silti linkki Seligsonin laskuriin.

(Luvut 160000, 7%, TKA 0,7%, 5 v.) 

Osinkoja tulee hiljakseen, joskin kertymä hiipuu. Olen lisääntyvästi panostanut indeksirahastoihin. 

Nordnet-salkun kokoonpanoa. Salkku kokonaisuudessaan on linkin takana.

Seligsonin salkun koko on 9400 euroa.

Pikaesittelyssä Kone OYJ   (KNEBV)   

415 kpl keskikurssi 33,84,  paino 11,4%. Voitolla +34%. 

Ensimmäinen merkintä osto-ohjelmasta  on vuodelta 2014. 

Sen jälkeen olen ostanut osakkeita hinnaltaan samansuuruisina erinä kaikkiaan 17 eri otteeseen. Keskihinta on pysynyt kohtuullisena, vaikka harmittaa edelleen, etten pannut kaikkea likoon, kun yhtiön osaketta olisi saanut alehintaan maaliskuussa 2014. 

(Nyt kun Brexitin yllättäessä markkinat Wärtsilä notkahti täysin irreaalisesti yli 10% olin vahingosta viisastunut ja kolminkertaistin Wärtsilä- position.)
  
Kone on mielestäni Helsingin pörssin paras yhtiö. Sillä on selkeä strategia ja hyvät pitkän tähtäimen kasvunäkymät, se on kansainvälinen ja sillä on vahva asema kasvavilla kehittyvillä markkinoilla. Johto on tehtäviensä tasalla ja henki hyvä.

Tunnusluvut ovat pörssin parhaimmistoa. 

Kyseessä on laatuyhtiö joka tekee mainiota tulosta. Yhtiö kasvaa kannattavasti. Tulos on vakaa kvartaalista toiseen ja tase vahva. Lisäksi yhtiö kasvattaa tasaisesti osinkoa. 

Osakkeen houkuttelevuutta laskee se, että Kone on kaikilla arvostusmittareilla kallis. Näin on tosin ollut lähes aina. Ajoittain sitä näkyy silti saavan lähes kohtuuhintaan, kun ajatellaan kai Kiinan markkinan hidastumisen nostavan Koneen riskiä. 

Q2/2016 

Koneen liikevaihto oli 2 272,6 M€ (analyytikoiden ennuste 2 270,4 M€) ja liiketulos 348,6 M€ (ennuste 334,4 M€). 

Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta, koska tilaukset Kiinassa laskivat selvästi. Muilla markkina-alueilla tilaukset kasvoivat. Tilauskanta vahvistui hiukan. Kannattavuus oli erittäin vahva.

Kone nosti hieman liikevoittonäkymiä. Liikevoiton odotetaan olevan  1 250-1 330 miljoonaa euroa. 

__________________________

Hyvää kesän jatkoa!















______________________________________

Sivun katselut tänään

159

Sivun katselut eilen

362

Sivun katselut viime kuussa

9 944

Sivun katselujen koko historia

325 319

Osingoista ja motivaatiosta

Nuorena en sopeutunut ihmisten hälinään; rakastin luonnostani mäkiä ja vuoria. Vahingossa takerruin sitten tämän maailman verkkoihin enkä päässyt niistä kolmeen vuosikymmeneen.
Häkkilintu ikävöi vanhaan metsäänsä, lammikon kala ikävöi entisiä syvyyksiään.
Nyt olen raivannut etelän rajalta erämaata ja palannut luontoon, pellon ja puutarhan ääreen.

        - Tao Yuan Ming

Edellisessä blogimerkinnässäni totesin:

"Koen jatkuvan osinkovirran motivoivana tekijänä. Rahan survominen koko ajan hupenevaan salkkuun voisi ilman osinkotuloa olla tympeää ja turhauttavaa touhua.  Pitkäaikainen omistaja ei periaatteessa saa yhtiöistään muuta tuloa, kuin osingot ja pääomapalautukset. Yhtiön tulevaisuuden arvo tai sen nousu ei omistajaa lämmitä. 
John Burr Williamsin lanseeraaman ajatuksen mukaan lehmän arvo määräytyy sen lypsämän maidon mukaan, ei sen mukaan, kuinka paljon maitoa se sisältää."

Ehkä on asiallista jatkaa keskustelua.

Ajatus voidaan haastaa seutaavasti:
Edelläoleva pätee siinä tapauksessa, että tekee kertasijoituksen, jonka jälkeen ei enää koskaan sijoita. Jos osingot sijoittaa uudelleen, niin silloin osingoista ei ole kuin haittaa, koska niistä joutuu maksamaan verot välistä ja korkoa korolle ilmiö heikkenee. 

Jos vielä otetaan verosuunnittelu huomioon, osinkojen hyöty heikkenee entisestään. On paljon parempi omistaa osingot uudelleen sijoittavaa rahastoa. Lypsykarjan lisäksi on olemassa lihakarjaa.

Osa tästä keskustelusta käytiin Sharevillessä. 

Epäilemättä on sekä että.

Epävarmoina aikoina moni meistä sijoittajista on pitänyt osinkotuottoa tärkeänä mittarina. Sijoittaja voi saada tuoton joko arvonnousuna tai osinkona. Osinko on konkreettista rahaa ja vuosittainen tuotto alentaa riskiä. Pörssissä ostetaan ja myydään riskiä -tuotto ei ole itsestäänselvyys.

Verotehokkuuden nimissä pyritään siirtämään verotusta tulevaisuuteen. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, etteikö verotus ole vielä kireämpää tulevaisuudessa. 

Pienen osinkosijoittajan kannalta on tehty hyvä veromuutos, kun myyntitappion voi vähentää osinkotulosta. Etu on kovin rajallinen. Omalla kohdallani summa on noin 1785e ( 0,255 * 7000).
Eri pääomatulot pannaan samalle viivalle.

Jatkan kahta raidetta: 
osinkoyhtiöiden holdaaminen ja halvan indeksin ostaminen ajallisesti hajauttaen. 

Motivaatiosta:
"Jotta voi voittaa, on päästävä maaliin". 

 Buffet tämänkin lienee sanonut. On parempi motivoida itseä vaikka hiukan alemmalla tuotolla (osingot, tiuha ajallinen hajautus) kuin lopettaa ja lyödä läskiksi.
Sellaistakin Wiidakon Sanomissa joskus kerrotaan. Tärkeintä elämässä on silti tarina.

Humppa on parempi vaihtoehto kuin sijoittaminen virtuaaliseen kryptovaluuttaan, jolla ei voi ostaa mitään.

Helmikuussa 2016

             

            

                                      - huimaa menoa  
Salkun seuranta

Helmikuussa kertyi talletuksia 1255 euroa (tammikussa 820, alkuvuonna yhteensä 2075 e). Alkuvuoden netto-osingot 627 euroa olen sijoittanut uudelleen. Silti salkun arvo laski. 

29.2.2016  oli oman pääoman osuus salkussa 111685 euroa.  
Helmikuun tuotto on   -2,6%  ja tuotto vuoden alusta  -7,4%. 

Vuoden takaiseen verrattuna tuotto on  hivenen miinuksella (- 0,12%).

Helmikussa ostin tasaisesti kaikkia pohjoismaisia superrahastoja sekä Handelsbankenin USA- ja Eurooppaindeksirahatoja. Lisäsin Fortumia alle 12 euron hintaan ja samoin Avance Gas Holdingin osakkeita hintaan 79 NOK. 

Koko salkun p/e -ennuste on laskujeni mukaan 15,9. Ei  erityisen kallista enää. Samoin osoittaa TINPIE  -indeksi.

Salkun arvo notkuu kuten ennenkin. Salkun oman pääoman ATH oli 123000 euroa marraskuussa 2015.  Volaa piisaa.

Kulut 2015

Palkkiot 2015
Välityspalkkiot EUR	344.00
Välityspalkkiot NOK	178.20
Välityspalkkiot SEK	279.90
Välityspalkkiot USD	49.15
Välityspalkkiot yhteensä (EUR)  EUR **	439.05

Korot                                                                                       659

Yhteensä                                                                                1098

Kun salkun koko 1.1.2015 oli 90322,  kokonaiskulusuhteeksi saan inhorealistisesti arvioiden 1,2%.  Kauppaa on käyty liikaa. Tavoite olkoon 0,8%.

Oma pääoma

Tuottohistoria

Alla oleva graafi kuvaa koko salkkuni historiaa neljän vuoden ajalta, eli siitä kun tämän harrastuksen tosimielellä aloitin. 

Kuten jokainen erilaisten rahastojen tuottohistorioita ihmetellyt on havainnut, saadaan mikä tahansa näyttämään tuottavalta - riippuu mihin vertaa. 

Tässä on mukana pääasiallinen vertailuindeksini MSCI World NR USD. 

Parempaakaan en ole löytänyt. Olen käyttänyt sitä alusta pitäen. Näyttää kuin olisin pysynyt tahdissa mukana. 

Näin lyhyellä ajalla kyse on tietysti sattumasta.

Morningstarin salkkuominaisuus auttaa hallitsemaan kokonaisuutta. 

Salkun 10 suurinta omistusta alla.

Osingot helmikussa 426 euroa brutto.

Osinkokertymä näkyy täällä.

Havainnekuva kertymästä alla. 

Osinkojen määrä lisääntyy hiljalleen.  Viime aikoina olen ostanut pajon kasvuindeksiosuuksia, joten osinkojen määrän kasvu on vaimenemassa. 

Maali näkyy jo

Tämän vuoden osinkoennuste on 7000 euroa, joten 18000 euron vuosittaiseen osinkotavoitteeseen on matkaa. Pääomaa pitäisi tuossa tilanteessa olla 450000€, jotta 4% voi ottaa ulos pääomaan koskematta. 

Seligsonin laskuri antaa seuraavan ennusteen, jos nykyiseen portfolioon (111000) lisätään pääomaa 1400 euroa kuukaudessa (1000 e kuukausitalletus + 400 e osingot uudelleen sijoitettuna):

Siihen vielä 8 vuotta lisää niin on miljoona kasassa!


Yksittäisistä osakepoiminnoistani kaikki yhtiöt maksavat osinkoa. Osinkotulojen järkevyydestä voi olla monta mieltä, koskapa verottaja niistä rankaisee. 

Koen jatkuvan osinkovirran motivoivana tekijänä. Rahan survominen koko ajan hupenevaan salkkuun voisi ilman osinkotuloa olla  tympeää ja turhauttavaa touhua. 

Pitkäaikainen omistaja ei periaatteessa saa yhtiöistään muuta tuloa, kuin osingot ja pääomapalautukset. Yhtiön arvon muutokset eivät omistajaa lämmitä. 

John Burr Williamsin lanseeraaman ajatuksen mukaan lehmän arvo määräytyy sen lypsämän maidon mukaan, ei sen mukaan, kuinka paljon maitoa se sisältää. 

Palataan vielä tuottoihin.

 Indeksit eria aloilla ja eri alueilla kehittyvät eri tahtiin. 
Alla olevaan kuvaan keräsin oman salkun indeksiosuusrahastot. Isoin omistus on Vanguardin USA- etf ja toiseksi suurin Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals-rahasto. 

Molemmat ovat menestyneet hyvin ja molempiin kannattaa lisätä pääomaa jatkossakin. 

Palkankorotus ilman työtä, into ja uteliaisuus

Osingoihin ja tuottavuuden seurantaan projisoituvat ja myös realisoituvat omat toiveet ja haaveet. 

Minut motivoi löysäilyyn, joutilaisuuteen ja luovaan meditaatioon ajatus siitä, että vuosittain saan pienoisen palkanlisän, kun eurot ja dollarit raatavat puolestani. Aika on niin kallista, ettei minulla ole enää varaa myydä sitä niin paljon kuin ennen. Toisaalta käytän hyvinkin paljon tunteja asioiden seuraamiseen ja tutkiskeluun. Se on elämäntapa.

Kaikkia muita kehotan kaikin mokomin paiskimaan työtä, uurastamaan läpi projekteja, suunnittelupalavereita ja strategiaseminaareja sekä nostamaan painetta tauottomalla deadline - jumppalla parhaan kykynsä mukaan.  

Ajamaan autolla unenpöpperössä ruuhkissa ja lumimyrskyssä, loskassa ja kovalla kiireellä! Syömään kuivia sämpylöitä ynseiden neitien silmien alla huoltamoilla ja litkimään kitkerää kahvinsumppia. Tapaamaan epäkiitollisia asiakkaita ja väsyneitä työkavereita. Olemaan hyödyksi yhteiskunnalle. (1)

Pitäähän se pois muusta pahanteosta.  -  Itse en viitsi. Käännän kylkeä, jos sataa.

Olenko siis laiska? Miten sen ottaa. Luen, kirjoitan, otan selvää ja opiskelen usein kellon ympäri, välillä taas kelkkailen hangilla tai istun tulilla.  Mielensisäinen prosessi ei keskeydy. 

Sanassa sanotaan: 
"Älä sulje puivan härjän suuta."

Lisään: 
Into miehen tiellä pitää. Into ja intohimoinen uteliaisuus.

P.S.
Hyttisen Mika on kirjoittanut uuden kirjan. Samaa asiaa käydään lävitse tässä puheessa eli luennossa Tampereen yliopistolla. 

Katsokaa ihmeessä!


P.S. II

Osallistuin arvauskisaan. Ei käynyt faksi.












_______________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa

10 058

Sivun katselujen koko historia

272 535

________________________________________________________

1)  Aiemman työn kuvaus.

Pari sanaa Seligsonista. Pala historiaa ja vanha Lada

”Kukaan yksittäinen henkilö eikä mikään instituutio ole onnistunut pitkäjänteisen johdonmukaisesti löytämään riskitasoon nähden muita parempia rahantekopaikkoja pörssikaupoilla – etenkään, jos joutuu maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja.”   -Burton Malkiel

 Ei liene salaisuus, että pidän  markkinoita kohtuullisen tehokkaina ja olen kallellani indeksisijoittamisen suuntaan. Tästä huolimatta en jostain syystä, lähinnä kai epärationaalisesta jännityksen ja säpinän hamuamisesta johtuen malta olla yrittelemättä arvella yhden jos toisenkin sijoitusintrumentin tulevaa käytöstä. Isoan poimia helmiä salkkuun lähinnä terveen järjen ja fundamenttien ahkeran perkaamisen perusteella.

Jos jotain pientä menestystä on pitkällä aikavälillä tullutkin, se on perustunut ainakin alkupäässä silkkaan tuuriin ja senkaltaiseen itsevarmuuteen, jonka perinpohjainen ja autuas ymmärtämättömyys saa aikaan. Vaikkei historiallinen tuotto ole tae tulevasta, historiaa kannattaa opiskella ja vähän muistellakin.

Aloitin sijoittajanurani jo 1990-luvun puolivälissä sangen pienillä panoksilla ja kyse oli lähinnä nollasummapelistä ja kivijalkapankin lihottamisesta korkeilla kaupankäyntikuluilla.

En tiedä kuinka monella lukijoista on ollut ensiautonaan käytetty Lada. Minulla on ollut ja se oli todellinen autoilun korkeakoulu. Samalla tavalla sijoittamisen korkeakouluna on kohdallani toiminut Nokia, johon kohdistin katteellisia ja katteettomia odotuksia, jota treidasin, ostin ja myin, ostin laskevaan kurssiin kuten putoavaa puukkoa ainakin ja lopuksi pistin mäkeen lujalla tappiolla.

Kolmella pytyllä käyneen Ladan myin eräänä vappuyönä merimieskapakan lipevälle portsarille, jonka tiesin joppaavan vanhoja Ladoja Venäjälle siihen aikaan. Niin hyvät kaupat tämä toveri uskoi tehneensä, että kävi varta vasten aamuyöstä tekemässä luovarit ja hakemassa auton pois.

Nokian tunnettua tarinaa en ryhdy kertaamaan. Jos ja kun yhtiö alkaa maksaa kunnollista osinkoa, voin harkita sen palauttamista kokoelmiini. Kysehän on eri firmasta kuin siihen aikaan kun oli olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: meitä neroja jotka omistimme Nokiaa ja sitten niitä toisia.

Muistan lukeneeni Seligsonin perustamisesta ja suhtautuneeni siihen aluksi torjuvasti kuten kaikkeen uuteen ja kummalliseen on näillä lakeuksilla ja niityn perämetsissä totuttu suhtautumaan. Kyse näytti jälleen kerran olevan hurrilaisen herrasväen veijareiden vedätyksestä, jolla pojat aikoivat nyplätä mummoilta markat parempaan talteen. Näin terveeseen arvioon kaikenlaisista rahastoista olin jo tuolloin karvaiden kokemusten ojentamana tullut. Sittemmin olen muuttanut uskoani ja pidän tasapainoista Seligson-salkkua portfolioni kivijalkana.

Voin vakuuttaa, että kiinnostukseni Seligson & Co:n toimintaan on pelkästään ja vilpittömästi oman voiton tavoitteluun pyrkivää vaan ei mainostuksellista tai suositusluonteista.

Seuraavassa videoblogissa lähihistoriaan meitä johdattelee Ari Kaaro ja haastateltavina ovat Peter Seligson, Anders Oldenburg, Jani Homberg sekä taloustoimittaja Helena Ranta-aho. Jos olet videon nähnyt, katso se uudelleen. Niin minäkin tein.

Kun katselee kurssikäyriä, on ollut satumaista onnea, että hyppäsin ulos markkinoilta vuonna 2006, jolloin ostin asunnon.

Videoon pääsee täältä. Enjoy!

Kirjoittaja ja hänen lähipiirinsä omistavat Seligson & Co –rahastoyhtiön tuotteita.