Alkuvuosi 2017. Hahmotelma happotestiksi. JL Collins

1) Kuinka varma olet siitä, että oksalla todellakin on pyitä? 2) Milloin ne ilmaantuvat, kuinka monta niitä on? 3) Mikä on riskitön korko?

Oma pääoma 30.6.2017

Nordnet              144323

Seligson              12150

OP                          1300

DeGiro                   3300

Nordea                         0

Bank Norwegian   1600

Oma pääoma yhteensä                        162673

Sijoituslaina                                            48500

Koko salkun leveroitu arvo                  211173

31.12.2016                                  191577 

Talletus vuoden alusta                     5000

Tuotto vuoden alusta               7,6%


Alla Morningstarin näkemys tuotoista muutamaa indeksiä vasten. Jostain syystä luvut eivät taaskaan täsmää, mutta syynä lienevät manuaalisen kirjaamisen pienet huolimattomuudet. Suuri kuva kyllä selviää.

Tavalliseen tapaan tuottoeroja on aina, riippuu mihin vertaa ja millä ajan hetkellä. Sijoitusharrastukseen ja se sen opiskeluun käytettyä aikaa laskiessa tuntiliksa taitaisi jäädä aika alhaiseksi.

Tuotto vuoden alusta

Viiden vuoden tuotto

OMXH CAP- ja OMX Helsinki 25 -indekseissä otetaan huomioon kaikkien kauppojen yhteenlaskettu kurssikehitys. Cap-indeksissä yksittäisen osakkeen korkein mahdollinen painoarvo on 10 prosenttia, mikä vastaa osapuilleen salkun rakennetta. Sepe lienee tuttu, samoin maailmaindeksi.

Mitään huimia ylituottoja ei näy. 

Osingot toukokuu

Osingot kesäkuu

Osinkotulojen kehitys vuodesta 2012.

Osingot vuoden alusta  olivat  5316 euroa eli 886 euroa kuukaudessa. Loppuvuosi on kuivempi. Edellinen yhden vuoden jakso toi  6515 euroa, 543 e/kk. Suunnilleen samaan taidan päästä. 
Kokonaistavoite 1343 e/kk on vielä kaukana. Tuolloin verojen jälkeen käteen jäisi osinkotuloa tonni kuussa.

Muutama sana lainoituspolitiikasta ja yleisemmin sijoitushorisontistani ja selvitymisseikkailuista markkinan myrskyisällä merellä. 

Herkkyysanalyysi on skenaarion tuloksen epävarmuuden arvioimista. Sen avulla pyritään selvittämään joko numeerisesti tai laadullisesti, kuinka herkkä mallin tulos on eri lähtöoletusten muuttamiselle. 

Salkun netto-osingot tuovat kassavirtaa ja maksavat sijoituslainaa pois noin 4800 euroa vuodessa. Kun limiitti on 50000, salkku tavallaan "kestäisi" 9% korkomenon, nykyisessä korkoympäristössä 9-kertaisesti. 

Noin 500 euron korkomenosta saan verohyvitystä ja laina lyhenee 4300 euroa vuodessa. Mikäli nykyinen korkotaso jatkuu, laina tulisi maksetuksi ilman lisätalletuksia noin 12 vuodessa. Todellisuudessa nopeamminkin, mikäli osinkokerymä kasvaa keskimääräisesti ja inflaatio syö kasvusta vain osan. Mikäli korot äkkiä nousevat, laina olisi syytä kuitata saman tien - tai ainakin nopeasti.

Jukka Oksaharjua siteeraten:
"Tässä tullaan velkasijoittamisen keskeiseen riskiin, vakuusarvojen riittävyyteen, jotta omistuksia ei tarvitse pakon edessä realisoida kurssikäyrän pohjalukemissa. Velan järkevä käyttäminen on siis mielestäni ensisijaisesti riskien hallintaa ja vasta toissijaisesti tuottojen maksimointia."(2)

Velan ja oman pääoman suhde on nyt 0,30, mikä on kieltämättä korkea gearing yksityishenkilölle varsinkin oletetulla nousukauden huipulla. Muita velkoja ei ole; tämä on niin sanottua hyvää velkaa (1).  

Lainoituksen suhteen koetan hakea kauhun tasapainoa niin, että kassavirta maksaa paitsi sijoitusvelan korot moninkertaisesti ja lisäksi lyhentää velkaosuutta maltillisissa rajoissa. 

Tiedän hyvin, että suhtautuminen velkasijoittamiseen jakaa mielipiteitä vahvasti. Tässäkin suhteessa on syytä pitää maltti ja kohtuullisuuden harkinta mukana.

Horisontti on elämän mittainen, ei sentään ikuisuus.

En näe juuri muuta mahdollisuutta, kuin kerätä käteistä talletustilille, koskapa myynteihinkään en oikein ole mielistynyt. Jos korjausliike tulee, yritän lisäillä laatuyhtiöiden osakkeita edelleen. Vahva tase, korkea oman pääoman tuotto, toimiva johto ja kasvava markkina ovat kriteereinä. Ja tietysti kohtuullinen arvostustaso.

Tarvittaessa voin lisätä nykyistä 5-6% "säästöastetta" aina 1000 euroon kuukaudessa (25%), jolla lainakin hoituisi nopeampaan. Käteisen haaliminen on työlästä, mutten raskisi vaivalla hommattuja osakesijoituksiakaan panna lihoiksi. Säästöaste on lainausmerkeissä, koska en edes huomaa automatisoituja poistoja palkkatililtä. En voi käytännössä jäädä työttömäksi. 

Muita katastrofeja voisivat olla paha sairastuminen, vammautuminen, tulipalo tai sota. Vakuutukset ovat kunnossa ja on asioita, joihin ei voi varautua. Syön ruisleivän päällä Benecolia ja otan verenpainelääkkeet aamuisin. Vietän leppoisaa elämää hyvässä seurassa seksiä unohtamatta. Synkkämielisyyteen nappaan pari kaljaa ja menen saunaan. Luonnossa samoileminen on parasta hoitoa ja lepoa mielelle ja keholle. Historian lukeminen ja tutkiminen tuovat näkökulmaa. Ukulelen soittamista en ole vielä aloittanut. 

Muutaman aiemman myyntikokeilun perusteella tiedän ,miten likvidejä osakkeet ovat. Tuskin näköpiirissä on tilanne, joissa kaikkinainen likviditeetti markkinalta katoaa niin kokonaan, etteivät Suomen tai Saksan valtionlainatkaan kelpaa ostajille, kuten kävi 2008-2009.

Käyttämäni pääomat ja omaisuuteni ovat niin pieniä, etten todellisuudessa edes välitä rahasta. Puolet salkun arvosta voi kadota ilmaan eikä se minua hetkauta. Jos lainat kaatuvat päälle, maksetaan ne pois ja jatketaan. Kun on menossa se toinen puoli, pitää sitä miettiä sitten.

Tärkeintä on harrastuneisuus ja älyllinen haaste.

Ja tietysti yhteisön tuki. Lausunkin kaikille seuraajilleni blogissa, twitterissä ja Sharevillessa kiitokset hyvistä ideoista, oivallisesta keskustelusta ja tuesta. 

Yritän tavailla laiturin nokassa Hämäläisen, Oksaharjun ja Random Walkerin Laatuguru-kirjaa ja lausua siitä jotain, jos osaan. 

Niille, joille Random Walker ei ole tuttu, panen linkin hänen loisteliaaseen blogiinsa.

Hyvää kesää!


                         











(1)

"A good debt is traditionally defined as buying something that will hopefully go up in value. So, if you’re operating a business, not every business uses debt, but a lot of business uses debt to facilitate their growth. And that’s considered good debt because, if used wisely and successfully, the business will grow even faster and will be more prosperous than if you didn’t have it."

  - JL Collins

Koko podcast täällä 

(2)

"Valtaosalle sijoittajista velkasijoittaminen ei sovi. Mikäli sijoittajan riskinottokyky ja -halu mahdollistavat velkavivuttamisen, voi erityisesti osinkopohjainen strategia maltillisella vivulla rakennettuna olla nykyisellä korkotasolla hyvinkin järkevää touhua. Riskitöntä se ei koskaan ole. 

Pelkästään kurssinousun tai pikavoittojen perässä velkasijoittaminen sisältää hyvin merkittävän riskin, koska kassavirtaa ei välttämättä tule juuri lainkaan osingoista (jotka eivät riipu kurssimuutoksista)."

https://www.nordnetblogi.fi/osinkoja-velkavivulla/18/02/2016/











_____________________________________________________________

Sivun katselut tänään

135

Sivun katselut eilen

192

Sivun katselut viime kuussa

7 295

Sivun katselujen koko historia

472 258

Q1 2016. Polkumylly ja teurastuspuuhia.

Muuan maailmanhistorian merkkimies heittäytyi perin runolliseksi uudenvuoden yönä kauan sitten. - Kuka? (  - vastaus lopussa..*)

Joskus minä vihaan isoa kaupunkia,
kuinka kaunista ja miellyttävää on olla täällä,
joskus en koskaan haluaisi palata.

Lapset odottavat meitä ovella myrskylyhtyjen kanssa,
lumimyrsky raivoaa ulkopuolella,
kuinka paljon parempaa on tarinoida takan äärellä.

Omaatuntoani kalvaa se, että meillä ovat asiat täällä niin hyvin
mutta minun on pian palattava polkumyllyyn.



Maaliskuussa osinkoja on tullut bruttona 933 euroa, jotka verojen jälkeen palautuvat salkkuun.

Osinkokertymän näkymä ulottuu puoleen väliin huhtikuuta.

Summat linkin takana.

Seligson-salkun allokaatio.

Seligsonin salkun historiaa.

Sama aika Nordnetilla. Olen kehnompi aktiivisijoittaja kuin indeksi.

Tässä linkki koko salkkuun.

Velkaisuus.

Kuten kuviosta näkyy, sijoituslaina on roihahtanut yli äyräiden. Se kyllästyttää. Miksi polkea? Olen päättänyt tehdä asialle jotain ja ryhtyä panemaan teuraaksi osan yhtiöistä. Turhat rönsyt ja tappiolla olevat omistukset on syytä myydä.

Teurastuslista.

Alustava listaus suunnitelluista myynneistä on seuraava:

-Avance Gas Holding kokonaan. Tappiolla 36%.
-Aspo  (25%). Hyvä yhtiö, rahaa on saatava. +-
-Elisa 33%. Voitolla 120%. 
-Fortum 33%. Tappiolla 14%.
.Nokia 25%. Hiukan tappiolla.
-Nokian Renkaat 20%. Voitolla.
-Investor 100%. Omistan samoja yhtiöitä indeksin kautta.
.QQQ 100%. Voitolla 80%. Omistan yhtiöt toista kautta.


Näillä myynneillä kustannusvaikutus verotukseen olisi neutraali. Allokaatiossa pienet yhtiöt korostuvat hiukan. Nykyinen Nordnetin sijoituslaina 42000 euroa 0,99% korolla puolittuu ja koko portfolio on paremmassa asemassa tulevaa varten - on se millainen hyvänsä. Myyn vain osan ja jatkan myyntejä edelleen.

Tavoite on reilusti alle 10% vipu, jonka voisi maksaa pois kuukausittain 12 kuukauden aikana pidättymällä lisäostoista. 

Kaikki korkopositiot ajattelin myös realisoida, sen mitä kevään myynneistä enää jäi.

TAVOITE ON VELATON SALKKU.

Nämä ovat alustavia suunnitelmia.  Vaikutus tuleviin osinkotuottohin olisi 0,04* 42000 =1680. Ei kohtuutonta.

Velka on rasite.  Meno mahdolliseen taantumaan 42 k€ velkalastissa estäisi lisäostot. Koska ajoittaminen  ei onnistu, nyt on yhtä hyvä aika myydä kuin koska tahansa. 






Mitäs tuumaatte?












______________________________________________________________

Sivun katselut tänään

142

Sivun katselut eilen

352

Sivun katselut viime kuussa

11 220

Sivun katselujen koko historia

287 480

_



_______________________________________________________________

*Tuntematon runoilija on propagandaministeri ja kielen virtuoosi Joseph Goebbels päiväkirjassaan 31.12.1940. Barbarossa-suunnitelma oli valmistunut kaksi viikkoa aikaisemmin. Runo on julkaistu Paavo Rantasen teoksessa Suomi kaltevalla pinnalla. Suomentajaa ei mainita.

Vuosi 2014

                          -  Kajastaa jo

Joulukuussa salkun tuotto laski 3,3 %. Talletin 993 euroa. Koko vuoden aikana  talletuksia  kertyi kaikkiaan 9555 euroa, mikä vastaa 786 euron keskitalletusta kuukautta kohti. 

Tuotoksi siunautui monien käänteiden jälkeen + 7,4%.

Salkun oman pääoman arvo oli 31.12.2014  yhteensä 90322 euroa, 
vuoden 2013 lopussa se oli 75204 euroa.

Salkku 31.12. 2014 

Nordnet    82 749
Seligson     7 573

Yhteensä 90322

Talletus yhteensä 9555€

Tulos  5563 €             ~   +7,4 %

Osingot toivat nettona 4307 euroa. 

Salkun tulos syntyi siis pääosin osingoista ja kaiken kaikkiaan suoritusta ei voi pitää häävinä, varsinkaan kun salkun sisällä runsaan 6000 euron Seligson-indeksisalkku tuotti +24%. 

Tässä sen kokoonpano.

Nordnetin salkkuraportointia muutettiin mielestäni huonompaan suuntaan. 

Aiemmin omaa tulosta pystyi vertaamaan useaan indeksiin, mutta nyt vain yhteen kerrallaan. 

Alla vuoden vuoristorata. Kauhun paikkoja riitti. Voitin OMXH25:n hienoisesti, samoin OSEBEX:in ja DAX30:n. Nasdaq100:kanssa kävi heikommin.

Mauno Koivisto sanaili jo 1978 kirjassaan Väärää politikkaa: "Talouspolitiikka on aina väärää, kysymys on vain siitä kenen kannalta ja miltä kannalta." 

Seuraavassa on Morningastarin piirtämä graafi koko salkun ja suurimpien sijoituksen tuotosta. Graafi on vain suuntaa antava ja kuvaa myös, miksi hajautus on tarpeen.

Seuraavassa 10 suurimman osakesijoituksen tunnuslukuja.  Nämä kaikki Nokian renkaita lukuunottamatta ovat myös tuottaneet hyvin vuoden 2014 aikana. 

Maantieteellinen jakauma.

Koko salkun arvon nousu vuodessa oli 20,1% (15118€ ).  

Tässä viiden vuoden seuranta.

Kulutusluottovelat ovat vaihtuneet pieneen kasvavaan pottiin. Parin vuoden takainen 

muistelma täällä.


Kertauksen vielä osinkojen kasvu.

Kolme uutta kulutonta Nordnetin indeksirahastoa. Valuutanvaihto on silti kulu

        Ainoa konsti kuumaa vastaan on sauna.



Kiitos vaan kysymästä. Hellettä on riittänyt. Aiempi ajatukseni muuttamisesta lämpimiin maihin sai pienen kolhun.

Pitkin kesää on odoteltu Nordnetilta muihinkin pohjoismaihin kuin Suomeen sijoittavia kuluttomia indeksirahastoa. Nyt  ne ovat merkittävissä.

Nordnet Superfondet Norge seuraa OBX-indeksiä, eli Oslon pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. Rahasto sijoittaa osingot uudelleen kasvuosuuksien tavoin. Norjassa on kaksi samaan indeksiin sijoittavaa ETF-muotoista rahastoa, DNB-pankin ja XACT OBX-ETF, jonka TER näkyy olevan 0,30% kuten DNB:n indeksiosuusrahastollakin. Indeksin kautta pääsee kiinni todella mielenkiintoisiin yhtiöihin.

Nordnetin Superfondet ei sisällä merkintä- tai lunastuskuluja ja hallinnointipalkkiota ei myöskään ole. Kuitenkin Nordnet vaihtaa valuutan itse molemmin päin ja veloittaa palvelusta 0,25% eli exitin kohdalla kuluksi tulee 0,50%, mikä on rahastokuluksi ihan hyvä. Summa tosin laimenee pitoajan lisääntyessä ja olisi esimerkiksi 5 vuoden kohdalla enää 0,10% vuotta kohti. 

Jos verrokkina ostaisi vastaavan ETF-tuotteen käyttäen itse Nordnetin valuutanvaihtoa joutuisi maksamaan kolmostasolla välityspalkkion 0,18%, minimi 10€ ja ETF:n hallinnointipalkkion 0.30%. Lisänä valuutanvaihto 2 x 0,15 %. Sijoituksesta irtautuessa kuluja on siis muodostunut 0,78 % valuutanvaihtoineen. OBX-indeksiin sisältyy kaksi salkkuyhtiötäni Gjensidige Forskring ja SDRL. 

Portfolion arvostus- ja kasvuluvut ovat houkuttelevia. Luvut on poimittu vastaavasta ETF:stä.

Norjassa ilmeisesti  tehdään monia asioita oikein ja katselen sitä perukkaa hyvänä vaihtoehtona ylihintaiselle USA:lle.  Pieniä ajallisesti hajautettuja ostoja tekevälle Nordnet Superfondet Norge on mainio väline.

Nordnet Superfonden Sverige jäljittelee  NASDAQ OMXSBGI Index- osakeindeksin koostumusta ja sen tuottoa. Tässäkin löytyy vastaava ETF, XACT OMXSB.

Indeksi sisältää 71 ruotsalaista yhtiötä, joista suuren osan Morningstar luokittelee erittäin suuriksi tai suuriksi kasvuyhtiöiksi. Indeksi on siis laajempi kuin monelle tuttu OMXS30. Indeksiin sisältyy ainoa ruotsalainen salkkuyhtiöni Elekta.

Arvostustasoiltaan ruotsalainen rahasto on kalliimpi kuin norjalainen. Luvut vastaavasta indeksiosuusrahastosta.

Tässäkin Superfondenin ja vastaavan indeksi-ETF:n palkkiologiikka on sama. Superfonden tulee hiukan halvemmaksi, jos ostaa pieniä eriä.

Nordnet Superfonden Danmark seuraa OMX Copehagen 20 Cap -osakeindeksi koostumusta ja tuottoa. Indeksi näyttää sisätävän tanskalaisia lähinnä blue chip-osakkeiksi määriteltäviä instrumentteja. 

Indeksiä seuraavaa ETF-rahastoa en löytänyt. Yhtiöiden tunnuslukuja on linkin takana.

Downsiftaaja on jo arvioinut tuotteet, samoin Laiska sijoittaja.

Kokonaisuutena näiden kuluttomien rahastojen lanseeraus on ollut Nordnetilta hieno veto, oli se tehty mainosmielessä tai ei. 

Kun löysin autettuna muutaman muunkin vastaavan rahaston ei voi kuin arvailla kuinka hyvällä katteelle rahastoja mahdetaankaan meille tuulipuvuille kaupitella?

Näitä merkitsen heti. Pohjoismainen hajautus tulee halvalla kuntoon, kunhan aika kuluu. Toimialahajautus eri maissa näkyy poikkeavan jonkin verran. Tanskassa terveydenhuolto on hyvin edustettuna. Ruotsin hajautus on laajin. 

Houkuttelevin kohde on ilman muuta Norja. Suomen osakesalkkua voinen tilaisuuden tullen ryhtyä keventämään. Ruotsia on hiukan (1,68%)  OMXS30 ETF:n kautta. 

___________________________________________________

Selvyyden vuoksi mainittakoon, ettei Kinskillä ole muita kytköksiä Nordnet -rahastoyhtiöön kuin arvo-osuustili.