Ihmisen elämä on täynnä yllätyksiä. Kun edellisessä postauksessani olin vajonnut syystä murheen alhoon, missä osatekijöinä olivat traumaattinen yksin jääminen pitkän liiton jälkeen, pimeys, koronan aiheuttama eristyneisyys ja tunne kaiken loppumisesta, tuli vanha ystävä kuin taiottuna elämään. Leski hänkin, perheystävä, jonka tapasin ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten.
Muutaman kuukauden puhelimessa pähkäiltyämme tykästyimme uudella tavalla, pohdimme elämäämme ja huomasimme win-win-tilanteen mahdolliseksi. Nyt asustelemme yhdessä ja huomisen kuva on taas olemassa. Jospa se tästä.
Salkkujen arvot ovat taas nouseet, oma pääoma on noin 240 ke ja markkina-arvo 275 ke.
Tarkemman raportin annan, kun pääsen läppärin ääreen.
Entiseen tapaan en osaa arvata, mitä on tekeillä.
Olkaapa silti varovaisia, markkina on nyt liian innoissaan minun makuuni. (Osake)inflaatio ja korkojen nousu tulevat aina salakavalasti.
Liikkeellä on älyttömän paljon irtonaista likvidiä, rahastomerkinnät ovat ennätyskorkealla ja uusia intoilijoita on tullut sankoin joukoin nousuhippojen jatkoille.
Pysyn edelleen all-in 115% osakepainolla salkun osalta, kokonaispaino lienee 90%.
Hyvää kevättä kanssakulkijoille!
