Saturday, May 3, 2014

Kun maali kuivuu seinässä -huhtikuu 2014. Sijoittaminen addiktiona


Sijoitussäästäminen -mistä kohdallani on kyse -on suunnilleen yhtä jännittävää kuin seuraisi maalin kuivumista seinässä. Joskus tapahtumia tulee vilkkaammin.

Kevät on Suomessa sijoittajalle miellyttävää aikaa, kun vuotuiset osingot tulevat tilille. Veroseuraamus on kuitenkin raskas. Yli neljäsosan kuittaa valtio kirstuunsa.

Huhtikuussa tein kauppaa vähän. Lisärahaa talletin vain 184 euroa. Talletus vuoden alusta osingot poislukien on 3599 euroa eli 900€/ kk. Salkun arvo nousi lukemaan 80544€, mikä on oman pääoman ATH. Salkun oman pääoman lisäys on 7,1%.

Lainaa on 19% ja salkun kokonaisarvo on  103455€. Lainan määrä on korkeanlainen, muttei vielä hirvitä. Salkun lainoitusarvo on 65700€.

Myin Okmeticin osakkeet, vähensin YIT-omistusta puolella ja ostin lisää Prospect Capitalia ja Nokian renkaita. Kuukausituotto oli 2,3%. Vivun oman pääoman tuottoa parantava vaikutus alkaa hiipua ja velka pitänee maksaa pois vikkelästi.

Alla Morningstarin salkunseurantaa muutamia indeksejä vasten. OMXH 25 se pitää pintansa.




Tuotto





Huhtikuussa osinkoja tuli bruttona 2197 euroa. Kertymä vuoden alusta on 2832 euroa ja 12 kk kumulatiivinen kertymä 3734 euroa.

Kolmen vuoden osinkoseuranta osoittaa osinkovirran hiljalleen lisääntyvän. Pääosa osinkojen maksusta tapahtuu keväällä. Laajempi ajallinen hajautus on tavoite.

Välillä 1.5.2013 -30.4.2014 osinkojen määrä on kasvanut 40% edelliseen vuoden jaksoon verrattuma. Tavoitteeni vuodelle 2014 on 4500 euroa osinkoja, mikä taitaa olla mahdollisen rajoissa.




Omistusten erittelyä Morningstarin mukaan.

Hajautus saattaa vaikuttaa sekavalta, mutta olen siihen tyytyväinen. Jatkossa tavoitteeni on lisätä amerikkalaisten ja kanadalaisten osinkoaristokraattien osuutta.




Kriittinen pohdinta:
Passiivisena pysymisen vaikeus

Verottaja tekee kaupankäyntiin perustuvan sijoitustoiminna vaikeaksi. Ainoa järkevä tapa sijoittaa olisi ostaa pienikuluisia indeksiosuusrahastoja. Kinski on kuitenkin pyrkinyt omistamaan passiivisesti laadukkaita ja hyvin defensiivisiä osinkopapereita, joskin ETF-omistusta ja passiivisia osakerahastoja on salkussa noin 17%.

Syynä tähän ristiriitaan taitaa olla harhainen kuva omasta osaamisesta, informaation seuraamisen jännittävyydestä, mielenkiintoisesta harrastuksesta ja osinkojen kertymisestä. Tulee jatkuvaa tuloa ja tätä myöten taloudellista turvaa. Asenne on epärationaalinen. Todellisuudessa sijoittamalla säännöllisesti muutamaan halpaan indeksiosuusrahastoon saisin paremman tuoton. Miksi se on niin vaikea ajatus?

Onko kuitenkin niin, että kaupanteko ja ostopaikkojen kyttääminen tuo jotain muuta lisäarvoa, sellaista mielihyvää, joka johtuu sijoituskoukkuun jäämisestä? Tunne subjektiivisesti "hyvän" kaupan jälkeen on kiihtyneen euforinen.

Tappion tullen olo vaihtuu lyhytkestoiseksi dysfooriseksi krapulaksi, josta nopeasti kehittyy äreä, vastahakoinen ja kieroontuneen nautinnollinen tyytyväisyys,  kun tuli mahdollisuus jälleen kerran ostaa hyvää halvalla.-

Jos addiktio pitää olla, olkoon se arvopapereiden osto sen sijaan että pelaisi kaljapäissään hedelmäpeliä. Vai?

Kirjassaan Erilainen ote elämään - Vapaus, onni ja hyvä elämä. Havia, Lappalainen ja Rinta-Loppi suomivat ankarasti aktiivista sijoittamista.

"Suomessa pääomavero on 30 prosenttia pääomatulosta.

Mikäli pääomatulo ylittää 40 000 euroa, vero on "32 prosenttia ylittävältä osalta. Tämä tarkoittaa, että aktiivisen sijoittajan tulee saada lähes puolet (42,83 %) parempaa tuottoa kuin passiivinen sijoittaja, jotta hän saa saman hyödyn. Kuulostaako uskomattomalta? Verottaja totisesti on sijoittajan pahin vihollinen.

Tässä muutama esimerkki:
»  Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 6 prosenttia tulee aktiivisen sijoittajan päästä 8,57 prosentin vuosituottoon, jotta molemmilla olisi saman verran rahaa kasvamassa korkoa korolle. (100 * 1,06) vs. (100 * 1,0857 - (8,57 * 0,3) = 106). Aktiivisen sijoittajan on siis päästävä 2,57 prosenttiyksikköä parempaan vuosituottoon.

»  Passiivisen sijoittajan vuosituoton ollessa 8 prosenttia tulee aktiivisen sijoittajan päästä 11,43 prosentin tuottoon. Ero on 3,43 prosenttiyksikköä.
»  Vuosituoton ollessa 10 prosenttia vaaditaan aktiiviselta sijoittajalta jo 4,28 prosenttiyksikköä kovempi tulos: 14,28 %.
»  Tuoton kasvaessa 12 prosenttiin kasvaa ero jo 5,14 prosenttiyksikköön. Aktiivisen sijoittajan tulee päästä nyt huimaan 17,14 prosentin vuosituottoon. Se on 42,83 prosenttia korkeampi tuotto kuin 12 %..."

Järeita lukuja, eikä totta? Kaikki hupi maksaa. Pitänee lähteä mökille tekemään halkoja ja panemaan kasvitarha kuosiin.










____________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa
6 831










11 comments:

  1. Congrats on the dividend income, Kinski. Looks like a good progress from previous years.

    Best wishes
    R2R

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thanks for your support and encouragement for the long road to independence!

      Delete
  2. Hienolta näyttää osinkojen kasvu, onnittelut! Kun salkku on viisinkertainen, niin sitten voit jo alkaa elää osingoilla :)

    Hyvää pohdintaa myös "sijoituskoukusta". Sellaisessa taidan olla itsekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koukku on kyllä leikkimielinen ilmaisu.

      Delete
  3. Moi Kinski
    Onnittelut mukavasta osinkotuotosta. Viime vuoteen verrattuna tuottosi ovat kasvaneet ihan mukasti!

    Terveisin
    DH

    ReplyDelete
  4. Laskut voivat johtaa harhaan. Yhtä validia olisi katsoa, että mitä jää käteen kun "aktiivinen" ja "passiivinen" realisoivat omistuksiaan käteiseksi (tässä varmaan kuitenkin tarkoitetaan aktiivisella sellaista, joka tekee suoria osakeostoksia ja passiivisella ETF- tai rahastosäästäjää ja nimenomana osingot uudelleensijoittavaa).

    Mietitään vaikka USA-osakkeita. Rahasto maksaa 15%:n lähdeveron osingoista, kuten osakesäästäjäkin. Mutta kun osakesäästäjä maksaa sen loppuosan veroista Suomeen, hyvitetään jo maksettu 15% hänelle. Entäs rahastot? Kun rahastosäästäjä realisoi, hän maksaa 30%:n pääomaveron, eikä 15%:n lähdeveroa hyvitetä!

    Esimerkki. Ensin osakesäästäjä:

    Ostetaan 100e osakkeita.
    Arvo nousee 110e:oon ja irtoaa 5e osinko, osakkeiden arvo laskee 105 euroon. Lähdeveroa peritään 0.75e.
    Myydään osakkeet ja maksetaan 30%:n vero 5 euron voitosta, eli 1.5e.
    Lopullisessa verotuksessa maksetaan loppu osinkoverosta, eli 10,5%, 0.525e.
    Käteen jää 107.225e. Veroja maksettiin 0.75e+1.5e+0.525e.

    Entä rahastot.

    Ostetaan 100eurolla rahastoa. Arvo nousee 110euroon. Rahasto pulittaa 0.75e lähdeveron ja osuuden arvo laskee 109.25e:oon. Myydään koko roska eli 30% vero maksetaan 9.25 eurosta, 2.775e.
    Käteen jää 106.375e. Veroja maksettiin 0.75e+2.775e.

    Oho. Tilanne onkin nyt ihan toinen. Toki tästäkin puuttuvat kulut ja suomalaisella törkyhintaisella välittäjällä ei satasella kannata osakkeita ostaa. IB toki asia erikseen. Toisaalta rahaston hallinnointipalkkio pitää sekin laskea, joka on luokkaa 0-1% koko potin arvosta - tuli tuottoa tai ei.

    Rahaston etu on verovelka, joka hyödyntää kun sijoitusaika on hyvin pitkä - kymmeniä vuosia. Mutta tämä veroetu painottuu suomalaiseen rahastoon joka sijoittaa Suomeen. Ulkomaille mentäessä alkavat verot paukkua ja ero tasoittuu.

    Veikkaan, että halpa rahasto/ETF tulisi kyllä hieman halvemmaksi pitkällä sijoitusajalla, mutta siinä menetetään todellakin tämän harrastuksen jännyys ja "pihvi" eli päätösten tekeminen, firmojen analysointi jne. Siinä menetetään myös mahdollisuus valita itse salkun riskitaso ja näin vaikuttaa myös tuottoon. Boonuksena tietenkin äänioikeus ja keväiset pullakahvit...

    Paras on tietenkin se, että ostaa osakkeita suoraan JA sijoittaa osan rahastojen/ETF:ien kautta. Best of both worlds ja hajautus siihen päälle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suomeen rekisteröity rahasto ei maksa osingoista veroja (rahaston ei siis tarvitse sijoittaa Suomeen). Tai jos kohdemaa ne pidättää ne on mahdollista vaatia palautettavaksi. Hieman maasta riippuu kuinka helppoa se sitten on. Mutta tosiaan osingot ovat rahastolle verovapaita ja myös sitä kautta rahastoon kohdistuu tehokkaampi "korkoa korolle" ilmiö.

      Lisäksi rahasto/ETF sijoittajan etu on siinä, että voi päästä hyödyntämään hankintameno-olettamaa, jolloin verotus on kevyempää. Sijoittajalle jää myös optio muuttaa Suomesta ulos rajoitetusti verovelvollisen statuksella ja lunastaa sijoituksensa jossain kevyemmän verotuksen maassa. Esimerkiksi Euroopassa Belgia on lähin, jossa pääomavero on nolla.

      Delete
  5. Hyvää pohdintaa itse kirjoittajalta ja hyviä laskelmia tuossa vastauksissakin. Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista huomata tuossa ostamisessa ja myymisessä on huomioida verovähennykset. Pitää osata myöntää viheet itselleen ja hyödyntää niistä tulevat tappiot. Myydessä pitää myydä se huonoin oman näkemyksen tulevaisuutta ajatellen oleva sijoitus.

    Toinen huomionarvoinen asia on sijoitus tutkimuksen perustuminen keskimääräisyyteen ja peli kenttä. Kymmenen vuoden tuotot voi tehdä olemalla markkinoilla muutamina vuosina. Se kuitenkin vaatii sen ainut laatuisen tilaisuuden odottamista. Löytyykö niitä? Milloin olet ostanut esimerkkinä P/E alle viiden osaketta? Onko osakkeesi ainutlaatuinen, ettei vastaavia löydy.Oletko valmis ostamaan vain sen tuotetta?

    ReplyDelete
  6. Selvästi lumipallo efekti alkaa iskemään salkkuusi jota itse saan odottaa vielä vuosia, onnea!

    ReplyDelete
  7. Kiitos kaikille keskustelijoille. Hyvää settiä laidasta lukien.

    Warren: Tänään Helsingissä FUM1V treidaa P/E -luvulla 4,31 !

    ReplyDelete

Lisää kommenttisi, kiitos