Thursday, November 5, 2015

Q3 15 Tikkurila. Lisäys



        Narri vai yllättäjä?




Tikkurila on vahva alueellinen toimija, joka keskittyy Pohjoismaihin ja itäiseen Eurooppaan. 

Tärkeimmät markkinat ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Puola, jotka muodostavat noin 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. 

Tikkurila on markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa Venäjällä, Ruotsissa, Suomessa ja Baltian maissa. 

Tikkurila luottaa toiminnassaan vahvoihin brändeihin ja elinkaariajattelua tukeviin kestäviin tuotteisiin. 

Vahva laatumielikuva ja markkinajohtajuus ovat yhtiön tärkeimpiä kilpailuetuja.

Tikkurila keskittyy korkeamman laatu- ja hintaluokan maaleihin, joita tuotetaan yhdeksässä maassa 12 tuotantoyksikössä. Eniten tuotantokapasiteettia on Venäjällä, missä yhtiö on toiminut 1970-luvulta lähtien.  Venäjä on Tikkurilan suurin yksittäinen markkina.

                                                                           - Tikkurilan kotisivut


Olen kirjoittanut Tikkurilasta aiemmin kohtalaisen laajasti joulukuussa 2014. Tuolloin totesin:

Huomio kiintyy vahvaan kassavirtaan, vakaaseen tuloskehitykseen, matalaan 
velkaantumisasteeseen ja osingonmaksukykyyn. Huolimatta ennakoidusta tulosotkahduksesta  Tikkurila pärjännee kohtuullisesti ja maksanee mukavaa osinkoa. 

Mitäpä tuohon lisäämistä. 
Tikkurilan Q3 15 raportti oli odotusteni mukainen. Lyhyesti sanoen nuiva. Venäjällä 
tuli takkiin, West paikkasi.

Tammi-syyskuu 2015 



- Liikevaihto laski 6,5 prosenttia 480,7 miljoonaan euroon (1-9/2014: 514,0).


- Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 70,0 (77,4) miljoonaa euroa eli 14,6 

(15,0) prosenttia liikevaihdosta.

- Liikevoitto (EBIT) oli 72,0 (77,6) miljoonaa euroa eli 15,0  (15,1) prosenttia

liikevaihdosta.

- Osakekohtainen tulos oli 1,19 (1,28) euroa.



Pitkällä aikavälillä tätä laatuyhtiötä ei arvosteta tarpeeksi ajatellen pitkän aikavälin 

tulospotentiaalia. 

Tikkurila ei vie Venäjältä mitään, johtuen EU:n kemikaaleja rajoittavasta 

lainsäädännöstä. Venäjän laskeva kulutus vaikuttaa suoraan tulokseen. Ei siis saada 

positiivisia suoria vaikutuksia parempaan kilpailukykyyn liittyen.

Pidemmällä aikavälillä Venäjän vientikilpailukyky oletettavasti paranee nostaen koko

talouden ja hyödyntää Tikkurilaakin. Meneekö siihen viisi vai kymmen vuotta, en

tiedä. 

Lisäsin pienen erän hintaan 16,16. Keskihinta 15,22, osuus 1,29%.



Seuraavassa Reutersin tietokantaan perustuvat luvut.





















P.S- Lukekaapa muuten uudelleen Fyysikon hieno analyysi Tikkurilasta!
On sen arvoinen.




















Sunday, November 1, 2015

Lokakuu 2015


”Zen Roboticsissa alettiin tajuta, kuinka meidän alamme teollisuus ajattelee. Se on ihan kylmää laskentaa ja riskinottoa, eikä mikään firma voi lähteä pelastamaan maailmaa yhdellä tuotteella.”
                                                                                                                            - Juho Malmberg
Pääomaa lisää salkkuun?

Sijoitusten omaa pääomaa voi kasvattaa salkkuyhtiöiden osinkoja uudelleensijoittamalla, säästämällä palkkatuloista ja suosimalla sijoittamista osakekohtaisen osingon kasvuun pyrkiviä salkkuyhtiöitä. Näitä kaikkia harrastan. Tämän lisäksi olen käyttänyt velkavipua 0,99% korolla. Käytetyillä summilla vuotuinen korkomeno on noin 400 euroa, mistä 30% on vähennyskelpoista veroissa. (EDIT 4.11.2015 100%)

Velan käytön ja siihen liittyvien monenlaisten hallittavien ja hallitsemattominen riskien lisäämisen syynä on tietenkin ylenpalttinen köyhyys ja sen kanssa myötäjalkaa kulkeva ahneus. 

Osingot ja talletukset keventävät lainoituksen osuutta ja ostot lisäävät sitä. Olen pyrkinyt tarkasti rajaamaan, ettei lainoituksen osuus kohoa yli 25% salkun kokonaisarvosta. Tämäkin lainoitusaste on korkea. 

Lainoituksen ulkopuolista likviditeettiä pyrin lisäämään kuukausittain ja tietysti maksan velkaa pois.

Rationaalisesti ajatellen olisi kokonaistaloudellisesti edullisinta pitää kaikki omistukset samalla arvo-osuustilillä. 

Psykologisista syistä koen kuitenkin tarpeelliseksi tietoisesti rajata vivutetun salkun lainoitusarvoa ja pitää ulkopuolista "varasalkkua" ja sen lisäksi puskuritiliä eli sotakassaa äkillisiin menoihin. Samasta syystä - pysyäkseni henkisesti kelkan jalaksilla - sijoitan kuukausittain verraten pienillä summilla, vaikka suuremmat ostoerät tulisivat kuluiltaan halvemmiksi. Toisaalta laskekaapa, miten vaikkapa 0,7% kulu ostoerää kohti hiipuu esimerkiksi 10 vuoden pitoajalla.

Jos kaikki menisi vikaan, voisin myydä varasalkun omistuksia  pois käteisen hankkimiseksi. Varasalkku koosttu halvoista tai kuluttomista osakeindeksirahastoista, joiden ainakin voi kuvitella pitävän paremmin arvonsa kuin yksittäisten osakkeiden. Varasalkun koko on tällä hetkellä 6% portfolion koko arvosta. 

Itse salkun riskitasoa pyrin alentamaan paitsi laajalla hajautuksella myös sijoittamalla kiinteistösijoitusrahastoihin  (suomalaiset kiinteistoyhtiöt, REIT-yhtiöt). Niiden osuus on 15%.

Myönnän, että kyseessä on aika avuton yritelmä kassanhallinnaksi ja ennen kaikkea riskien hallintaan, mutta pätevää vaihtoehtoa korkosijoituksiksi ei ole näköpiirissä, kun rahamarkkinarahastotkin tahkoavat negatiivista tuottoa ja pitkän koron rahastot ovat silkkaa murhaa. Jos et ole tästä vakuuttunut, suosittelen katsomaan Seligsonin videoblogista osan Korkokurjuutta III   (ja edeltävät osat myös!).

Sotakassan koko on tyypillisesti riittämätön. On paradoksaalista, että säästäjää eli sijoittajaa riivaa ainainen rahapula. Maailma on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kohteita varallisuuden kerryttämisksi, sijoitusten suojaamiseen tai likvidin rahan lisäämiseen, mutta kaikkea ei voi saada, vaikka haluaisi. Näillä on mentävä.

Tarkastelen seuraavassa laskelmassa kahden viime vuoden rahavirtaa salkkuun ja saatua tulosta.

Talletukset koostuvat arkisesta elämänmenosta yli jäävästä rahasta. Summa edustaa tuloistani noin 21%.


1.10.-31.10.2015                   700
1.1. - 31.10.2015                   7010   -- 701 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         8625   -- 719 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         20722 -- 863 e/kk


Netto-osingot tipahtelevat kotimaisista, pohjoismaisita ja amerikkalaista yhtiöistä. Olen muitta mutkitta uudelleensijoittanut arvo-osuustilille tulleet osingot riippumatta onko vero niistä maksettu ennakkokannossa vai ei. 
              
1.1. - 31.10.2015                   4628 -- 463 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         5442 -- 454 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         9105 -- 379 e/kk 

Sijoitettu yhteensä salkkuun

1.1. - 31.10.2015                   11638    --- 1164 e/kk
1.11.2014 - 31.10.2015         14067    --- 1173 e/kk
1.11.-2013 -31.10.2015         29827    --- 1243 e/kk 

Näin jo liki puolet sijoitetusta rahasta tulee osingoista. Kyllä lähtee!

Jos pidän kuukausitalletuksen vakiona, sijoitussumma kasvaa kaiken aikaa. Todennäköisesti voin lähivuosian aikana vähentää sijoitukseen menevää säästöjen määrää, kun lumipallo alkaa vyöryä omaan tahtiinsa.

Ilmeisesti lisään tilillä olevan käteisen osuutta kun osinkotulot edelleen kasvavat. Kulutus jo tällä erää on vallan reilua; näillä (matalilla) säästämisen tasoilla ei ole tarvetta pihtailla oikeastaan mistään.

Tuotosta?

Lokakuun lopussa 2015 salkun omaa pääomaa oli seuraavasti:

Nordnet     108160
Seligson     8830

Yhteensä   116990

Aiemmat arvot

30.9.15       102334
31.12.14      90332
31.10.14        88321

31.12.13       75204
31.10.13       70837




Lokakuun tuotto 12,9%

Tuotto vuoden alusta 21,7%

Yhden vuoden tuotto takautuvasti  22,7%

Kahden vuoden tuotto takautuvasti   35,9%




Alla kolmen viime vuoden kehitys valitsemiani vertailuindeksejä vasten. Kohtuullista.






Seuraavassa kuvassa on verrattu toisiinsa suurimpien salkkuyhtiöiden kolmen vuoden kehitystä. Aina jokin laskee ja jokin myös nousee.  Pahimmat luuserit olen saanut siivottua pois.












Salkun reaaliaikaiseen näkymään pääset tästä linkistä.

Salkun allokaatiota ja osavuosituloksia tarkastelen erillisessä postauksessa. 
























_________________________________________________________________________________________________________

Sivun katselut viime kuussa
                         8 593
Sivun katselujen koko historia
                 221 802


Blogi täyttää kolme vuotta 2.11.2015.